Näin tavallinen kansalainen voi tunnistaa epäilyttävän toiminnan, joka voi viitata vieraan valtion tiedustelupalveluun − Suojelupoliisin vastatiedustelun päällikkö kertoo

Joskus yllättävä henkilö ilmaantuu kohdehenkilön työpaikalle tai soittaa tälle etukäteen ilmoittamatta ja haluaa tavata.  Kuva: Suojelupoliisi

Tavallinen kansalainen voi tunnistaa epäilyttävän tiedustelutoiminnan muutamasta seikasta, toteaa Suojelupoliisin vastatiedusteluyksikön päällikkö Pertti Haaksluoto.

Ensikohtaaminen ulkovaltojen tiedustelupalvelun edustajan kanssa saattaa tapahtua joko Suomessa tai ulkomailla jossain konferenssissa tai seminaarissa.

Tiedustelupalvelun edustaja saattaa haluta tavata myöhemmin kahden kesken. Jos tapaaminen on työpaikan ulkopuolella, siinä saattaa olla mukana sinällään viattomilta kuulostavia pyyntöjä jonkun sinällään julkisen tiedon tai materiaalin saamiseksi.

Pyyntöjä voi tulla erityisesti silloin, jos kanssakäyminen jatkuu.

”Myöhemmässä vaiheessa yhteydenpitoon saattaa liittyä salailua eli ei haluta käyttää normaaleja viestintävälineitä, kuten puhelinta tai sähköpostia”, Haaksluoto kuvailee.

Tiedustelun kohteelle saattaa myös tulla lahjoja.

Joskus yllättävä henkilö ilmaantuu kohdehenkilön työpaikalle tai soittaa tälle etukäteen ilmoittamatta ja haluaa tavata. Tiedustelupalvelun edustaja voi ottaa yhteyttä myös esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

”Esimerkiksi Linkedin-lähestyminen on yksi tiedustelupalveluidenkin käyttämä menetelmä”, Haaksluoto kuvailee.

Linkedin-palvelussa tiedustelupalvelun työntekijä voi esiintyä vaikkapa ulkomaalaisen ajatushautomon edustajana.

Henkilötiedustelussa kohdehenkilöiltä haluttavan tiedon laatu riippuu siitä, millä toimialalla hän työskentelee ja millaisiin tietoihin hän pääsee asemansa puolesta käsiksi.

”Se ei tietenkään ole luonnollista, että henkilöltä halutaan sellaisia tietoja, joita hän ei voi millään keinoin toimittaa. Sehän olisi huonoa tiedustelutoimintaa ja herättäisi vielä enemmän kysymyksiä”, Haaksluoto kuvailee.

Vakooja voi uskotella kohdehenkilölle toimivansa samalla toimialalla hänen kanssaan ja esimerkiksi hoitavansa omalla työpaikallaan samoja asioita, joita kohdehenkilökin hoitaa. Voi ajatella, että kerättävä tieto saattaa tuntua tiedonhankintatilanteessa harmittomalta.

”Tilanne pyritään luomaan niin, että se asia molempia hyödyttää ja kiinnostaa”, Haaksluoto kuvailee.

Ulkomaisten tiedustelupalveluiden kiinnostus kohdistuu esimerkiksi kvanttiteknologian tai ylipäätään uusien innovaatioiden parissa työskenteleviin yrityksiin.

Jos epäilyttäviä yhteydenottoja tulee työtehtäviin liittyen, vastatiedusteluyksikön päällikkö neuvoo ottamaan yhteyttä omaan esihenkilöön. Haaksluoto kannustaa myös olemaan yhteydessä Suojelupoliisin matalalla kynnyksellä, mikäli havaitsee jotain epäilyttävää.