Liesipaloja tapahtuu Suomessa paljon enemmän kuin saunapaloja – suurin syy ovat lieden liepeille jätetyt tavarat
Turvallisin liesityyppi on induktioliesi, jolla kuumenevat vain pannut ja kattilat. Lieteen voi asennuttaa myös liesivahdin tai laittaa itse liesihälyttimen. Alkusammutuksessa nopein väline on kattilankansi.
Liedellä syttyvät valitettavan usein esimerkiksi kahvinkeittimet ja mikrokuvut. Syyllisiksi osoittautuvat monesti myös leikkuulauta, patalappu ja tuttipullo. Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONENKotien tulipalojen yleisin yksittäinen syy on liedellä keittiössä syttyvä palo. Liesipaloja tapahtuu Suomessa selvästi enemmän kuin paljon huomiota saaneita saunapaloja, kertoo tutkija Laura Kuurne Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK).
Tiistaina julkaistiin tutkimusraportti, jonka mukaan suurin osa liesipaloista olisi ehkäistävissä – vieläpä helposti.
"Ylivoimaisesti suurin syy keittiön tulipaloon on se, että liedellä tai sen läheisyydessä on tavaroita, jotka eivät sinne kuulu”, Kuurne kertoo.
Liedellä syttyvät valitettavan usein esimerkiksi kahvinkeittimet ja mikrokuvut. Syyllisiksi osoittautuvat monesti myös leikkuulauta, patalappu ja tuttipullo.
Myös kärähtänyt ruoka ja kuuma rasva aiheuttavat vuodessa satoja tulipaloja. Kokkauksen jälkeen jäähtynyt ruoka tulisikin muistaa ottaa pois liedeltä.
SPEK tutki nyt liesipaloja LähiTapiolan vahinkotietoaineistosta ja pelastustoimen tiedoista.
Lohdullinen uutinen on se, että liesipalot ovat jonkin verran vähentyneet Suomessa 2000-luvun mittaan.
"Tässä voi olla taustalla se, että induktioliedet ovat yleistyneet. Tuo liesityyppi on ehdottomasti kaikkein turvallisin. Vaikka muuta tavaraa olisi jätetty induktiolieden päälle, sillä kuumenevat vain pannut ja kattilat”, Kuurne kertoo.
Asuinrakennuspaloja tulee pelastustoimen tietoon vuosittain noin 2 800, ja niistä 800–900 liittyy lieteen. Todellisuudessa liesipaloja on nelinkertaisesti.
Pelastustoimen tilastojen mukaan asuinrakennuspaloja syttyy vuosittain noin 2 800. Niistä 800–900 liittyy lieteen.
Tilastot saattavat kuitenkin vähätellä hellapalojen määrää roimasti.
"Olemme arvioineet, että liesipaloja on Suomessa noin neljä kertaa enemmän kuin saamme tietoon”, SPEKin tutkija lisää.
Kuten Suomessa on tapana, tilannetta voi verrata Ruotsiin.
"Suomessa tilastoidaan liesipaloja suhteessa (väkilukuun) saman verran kuin Ruotsissa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan 75 prosenttia liesipaloista voitaisiin ehkäistä liesiturvalaitteilla.”
Kuurne nimeää tehokkaimmaksi varsinaiseksi turvalaitteeksi liesivahdin.
"Se havaitsee, jos liesi kuumenee äkillisesti liikaa, kytkee lieden automaattisesti pois päältä sekä hälyttää. Liesivahdin hinta on noin 200–300 euroa, minkä lisäkuluksi tulee sähköasentajan pestaus.”
Edullisempi vaihtoehto on liesihälytin, joka maksaa muutamia kymppejä.
"Sen pystyy itsekin kiinnittämään lieden päälle.”
Viimeinen turvahälytin, joka varoittaa, jos liedellä käryää jotain, on palovaroitin. Se on Suomessa kodeissa pakollinen.
Nyt valmistuneessa tutkimuksessa ilmeni, että suurimmassa osassa tapauksia liesiturvalaite ja induktioliesi olisivat ehkäisseet hellalta alkaneen palon.
Jos tuli kuitenkin on jo päässyt leimahtamaan, on löydettävä äkkiä kättä pitempää. Sellainen voi olla monen mielestä yllättäväkin esine: kattilan kansi.
"Tuo ei tutkimuksen perusteella muistu ihmisille mieleen alkusammutuskeinona, vaikka kattilan kansi on helposti kaikkien käsillä. Kuiva kattilan kansi on halpa tapa sammuttaa erityisesti rasvapalo, joka on kallein ja usein vaarallisin keittiön tulipaloista”, painottaa LähiTapiolan Pirkanmaan alueen korvausjohtaja Antti Määttänen.
Kuurne täydentää, että keittiöön kannattaa hankkia sammutuspeite ja käsisammutin.
"Sammutuspeite on lisäksi syytä kiinnittää lähelle ja näkyvälle paikalle, josta kaikki sen nopeasti löytävät ja käyttöön saavat.”
SPEKin tutkijan mukaan kodissa tapahtunut liesipalo on syytä ilmoittaa hätäkeskuksen numeroon 112, vaikka tulen olisikin saanut omin toimin sammumaan.
"Siten on mahdollista selvittää, että esimerkiksi sisälle syntyneestä savusta ei ole jäänyt myrkyllisiä haitta-ainepitoisuuksia verhoihin.”
LähiTapiolan Määttänen kertoo STT:lle pohtineensa, mikä "liesihommassa on näin vaikeata". Hän kertoo löytäneensä huomattavalle paloriskille ainakin yhden selvän syyn.
"Mikroaaltouuneissahan on kello. Vain harvasta liedestä sitä vastoin löytyy ajastin, kello. Aikoinaan lieden ajastimena toimi se, että pesään laitetut puut paloivat loppuun. Mutta kun siirryttiin puuliedestä sähkölieteen, kukaan ei tullut ajatelleeksi kelloasiaa”, myös paloinsinöörin koulutuksen hankkinut vakuutusmies vertaa.
"Lopputuloksena meillä on nyt kotona laite, jonka lämpötila saattaa olla 600 astetta ja jota voi pitää päällä vaikka viikon.”
Määttäsen mukaan on tärkeää muistaa liesipaloista myös se, että niitä sattuu kenelle tahansa.
"Vaaratilanteita tapahtuu ihan tavallisten kotien arjessa, eikä kyse ole vain riskiryhmistä. Jokaisen olisi hyvä miettiä, miten toimii keittiössä turvallisella tavalla.”
Aina ei liesipalon syttyminen edes edellytä kokkaajalta minkäänmoista unohdusta tai virhettä. Tutkimuksen mukaan lapsi, lemmikki tai rollaattori voi tökkäistä lieden vahingossa päälle.
Liesipalon kustannukset voivat vakuutusyhtiön tietojen mukaan vaihdella erittäin isolla haarukalla: joistain sadoista euroista aina yli miljoonaan euroon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
