Suomi menettää miljardihankkeita Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa

Ex-pääministeri Paavo Lipponen patistelee suomalaisia hyödyntämään pohjoisen alueen hankkeita. Arkistokuva. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) ihmettelee, mikseivät suomalaisyritykset ole päässeet mukaan Pohjois-Ruotsin ja Norjan rakennushankkeisiin, joissa liikkuu miljardeittain euroja.

Lipponen esitteli tänään Helsingissä yhdessä Pöyryn kanssa laatimansa raportin arktisen alueen kehitysmahdollisuuksista. "Tarjouspyynnöt voivat nousta miljardiin euroon kuukaudessa, mutta suomalaisyrityksillä on ollut vaikeuksia tarjousten teossa tai kiinnostus on puuttunut."

"Ruotsi vie Norjaan kymmenen kertaa enemmän kuin Suomi."

Hän tosin totesi, että hankkeissa on aivan viime aikoina menty parempaa suuntaan.

Esimerkiksi LKAB:n pientalojen- ja kerrostalojen 580 miljoonan euron arvoisiin urakoiden tarjouspyyntöihin Kiirunassa vastasi maaliskuussa Suomesta jo 15–20 rakennusyritystä. ”Suomalaiset ovat heränneet ja tämä on vasta alkua”, BusinessOulussa riemuittiin maaliskuussa.

Kiirunassa kaupungin keskusta siirretään uuteen paikkaan rautamalmikaivoksen laajennuksen vuoksi.

Valtion kannattaisi Lipposen mielestä edesauttaa hankkeita.

"Tässä päästäisiin pienellä pitkälle, sadoilla tuhansilla euroilla saataisiin edistettyä tarjouksia Barentsin keskuksen kautta ja myös ruotsin kielen opiskelua pitää saada lisättyä."

Lipposen mukaan Suomen on syytä tavoitella EU:n johtoasemaa pohjoisen alueen kehittämisessä.

"Kyse on kymmenien vuosien ja satojen miljardien hankkeista, johon Suomen on syytä panostaa tosimielellä."

Hän lähettikin asiasta avoimen kirjeen pääministeri Juha Sipilälle (kesk.).

Tosin kaikkein kovin innostus meni alueen talouden kehittämiseltä ohi energian hinnan romahdettua. Silti esimerkiksi Venäjän Jamalissa ja Norjalla on kaasuhankkeita meneillään.

"Venäjä vahvistaa rauta- ja maantieverkkoaan maan luoteisosissa, joka tuo Suomelle uusia mahdollisuuksia", Lipponen totesi.

Hän totesi, että rautatie Ruotsista Norjan Narvikiin alkaa olla täynnä, jonka vuoksi Suomessa pitäisi Sodankylästä Kirkkoniemelle kulkevaa rautatietä.

Myös Koillisväylän avaaminen tuo suomalaisille mahdollisuuksia esimerkiksi jään murtamiseen. Samoin tietoliikennekaapeleita voitaisiin vetää Suomen kautta tai johdolla.

Lipponen totesi, että ympäristöinvestoinneissa on kysymys miljardeista. "Musta hiili eli noki tupruaa Venäjän 860 lämpölaitoksesta ja aiheuttaa osaltaan pohjoisnavan jään sulamista. Tässä voitaisiin saada 800 miljoonan euron investoinnit kymmenen prosentin avustuksella liikkeelle, mutta toistaiseksi sanktiot Ukrainan vuoksi estävät tämän."