Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Politico-lehti: EU-maat toivovat yhteisessä kirjeessään virallisten neuvotteluiden Venäjän kanssa jatkuvan – "Etyj sopiva foorumi keskusteluille"

    EU-maiden vastauskirjeen luonnoksessa ei oteta kantaa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin nimissä lähetetyn kirjeen kysymyksiin. Sen sijaan EU:n vastauskirjeessä todetaan, että tulevissa keskusteluissa voitaisiin huomioida Venäjän kirjeen nostamat aiheet.
    Pentagonin lehdistösihteeri John Kirby ei kertonut tuoretta arviota Venäjän joukkojen lukumäärästä. LEHTIKUVA/AFP
    Pentagonin lehdistösihteeri John Kirby ei kertonut tuoretta arviota Venäjän joukkojen lukumäärästä. LEHTIKUVA/AFP 

    Euroopan unioni on yhä halukas jatkamaan virallisia neuvotteluita Venäjän kanssa Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi. Jäsenmaiden näkemys on, että sopiva foorumi keskusteluille olisi Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö Etyj. Etyjin lisäksi keskustelufoorumiksi ehdotetaan Nato–Venäjä-neuvostoa.

    Asia selviää verkkolehti Politicon näkemästä vastausluonnoksesta kirjeeseen, jonka Venäjä lähetti helmikuun alussa. Kullekin jäsenmaalle erikseen lähettämässään kirjeessä Venäjä vaati vastauksia turvallisuuspoliittisiin vaatimuksiinsa.

    EU-maiden vastauskirjeen luonnoksessa ei oteta kantaa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin nimissä lähetetyn kirjeen kysymyksiin. Sen sijaan EU:n vastauskirjeessä todetaan, että tulevissa keskusteluissa voitaisiin huomioida Venäjän kirjeen nostamat aiheet.

    Vastauskirjeen luonnoksen mukaan EU-jäsenmaat ovat vakavasti huolissaan tämänhetkisestä tilanteesta ja toivovat, että Kreml vetäisi joukkonsa pois Ukrainan rajalta. Jäsenmaiden kanta on kirjeluonnoksen mukaan, että jännitteet voidaan ratkaista diplomatian keinoin.

    "Vetoamme Venäjään, jotta se purkaisi sotilaallisen valmistelunsa Ukrainassa ja sen liepeillä sekä Valko-Venäjällä. Yhdessä Nato-kumppaneidemme kanssa me Euroopan unionissa olemme valmiita vuoropuhelun jatkamiseen Venäjän kanssa kaikkien turvallisuuden vahvistamiseksi", kirjeluonnoksessa sanotaan.

    Suomen ulkoministeriö vahvisti myöhään keskiviikkoiltana Ylen uutisille, että EU-maat ovat laatineet unionin ulkosuhteista vastaavan Josep Borrellin nimissä kirjeeseen yhteisen vastauksen.

    Ulkoministeriöstä vahvistettiin Ylelle myös, että Nato-maat ovat valmistelleet oman vastauksensa, jonka lähettää sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. EU ja Nato ovat koordinoineet keskenään vastauksensa, kertoi Yle.

    Valko-Venäjällä alkaa tänään torstaina Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen massiivinen sotaharjoitus, jonka on määrä kestää kymmenen päivää.

    Yhdysvaltain puolustusministeriön Pentagonin lehdistösihteeri John Kirby kommentoi tiedotustilaisuudessa Yhdysvaltain luonnollisesti seuraavan sotaharjoituksen etenemistä. Hänen mukaansa se, että Venäjän asevoimien komentaja Valeri Gerasimov saapui Valko-Venäjälle keskiviikkona, ei vielä yksin aiheuta hälytyskellojen soimista Pentagonissa.

    "Hän on asevoimien komentaja, eikä ole epätavallista, että asevoimien komentaja seuraa harjoituksia", Kirby vastasi aiheesta kysyneelle toimittajalle ja jatkoi, että vaikka tilanteen konteksti täytyy ottaa huomioon, ei Yhdysvallat luonnollisestikaan katso sotaharjoitusta muista tapahtumista erillisenä.

    Pentagonin lehdistösihteeri ei suostunut keskiviikon tiedotustilaisuudessa antamaan yhdysvaltalaistoimittajille tuoretta arviota Venäjän joukkojen lukumäärästä. Aiempi, useampi viikko sitten esitetty arvio on, että Venäjän joukkojen lukumäärä on yli 100 000.

    Pentagonin mukaan Venäjä jatkaa joukkojen lähettämistä Ukrainan rajan tuntumaan sekä Valko-Venäjälle.

    Joukkoja on sen mukaan lähetetty jälleen lisää viimeisen vuorokauden aikana. Pentagonin arvio on, että Venäjä tulee lähettämään paikalle lisää myös taktisia joukkoja.

    Yhdysvaltalaismedia uutisoi aiemmin tällä viikolla, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron olisi ennen maanantaista tapaamistaan Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa kertonut toimittajille näkevänsä "suomettumisen" yhtenä vaihtoehtona Ukrainalle. Tämä tarkoitti lehden mukaan sitä, että Ukraina ei ikinä hakisi sotilasliitto Naton jäseneksi ja että Venäjällä olisi merkittävää vaikutusvaltaa maan poliittisiin päätöksiin.

    Tiistaina Kiovassa Macron kuitenkin kiisti sanoneensa näin. Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Kiovassa pitämässään tiedotustilaisuudessa Macron kiisti ehdottaneensa "suomettumista" ratkaisuvaihtoehtona Ukrainan kriisille. Asiasta kertoi New York Times.

    MTV uutisoi keskiviikon ja torstain välisenä yönä saaneensa ranskalaislehti Le Monden toimittajalta vahvistuksen, että Macron ei käyttänyt termiä suomettuminen Moskovan-matkallaan. Paikalla olleen Le Monden toimittajan mukaan Macron puhui Suomesta esimerkkimaana, joka ei ole Naton jäsen mutta on sen kumppanimaa.