kirjat Tutkija ei näe paluuta kylmään sotaan
Maanpuolustuksen asiantuntija arvioi Ukrainan kriisin vauhdittavan Nato-jäsenyydestä käytävää keskustelua Suomessa, mutta kylmän sodan aikakautta hän ei ennakoi.
”Nato ja USA eivät halua konfliktia Venäjän kanssa, eikä paluuta kaksinapaiseen maailmaan enää ole. Maiden keskinäiset riippuvuudet ja taloudelliset suhteet ovat erilaisia kuin ennen”, yhteiskuntatieteiden tohtori, everstiluutnantti (evp.) Arto Nokkala sanoo.
Nokkala on strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa ja vapaa tutkija.
Krimin liittäminen Venäjään oli Nokkalan mukaan eräänlainen yllätys. Samanlaista kohtaloa kuin Ukrainalle hän ei kuitenkaan Suomelle povaa, sillä tilanne on erilainen kuin Kaukasian ja Keski-Aasian maissa.
”Suomi kuuluu aivan eri leiriin. On vaikeaa kuvitella, että tänne pyrkisi outoja vihreäpukuisia sotilaita rynnäkkökiväärien kanssa piirittämään paikkoja ilman, että olisi ammuttu laukaustakaan.”
Nokkala pohtii laaja-alaisesti maan puolustuskykyä ja sen kehittämiseen vaikuttavia eri tekijöitä tuoreessa kirjassaan Kyky ja tahto – Suomen puolustus murroksessa.
Hän pitää puolustuksen näkymiä juuri nyt hyvinä. Talvisotatyyppistä uhkaa ei ole, vaan todennäköisin vakava kriisi olisi, jos EU sotkeentuisi Naton ja Venäjän välille syttyvään konfliktiin.
Suomen puolustusta vaarantavat riskit voivat kuitenkin lisääntyä lähestyttäessä ensi vuosikymmentä.
”Puolustukselle pitää löytää riittävät määrärahat nimenomaan Suomesta. Se on perusasia, joka on omissa käsissä”, Nokkala korostaa.
Erityisen olennaista on materiaalihankintojen varmistaminen. Tarvittavat sodanajan joukot kyetään tuottamaan yleisellä asevelvollisuudella.
Nokkala ei halua ottaa kirjassa kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Jäsenyydellä ja nykyisen yhteistyön jatkamisella on molemmilla etunsa ja riskinsä.
Nykymalli säilyttäisi yleisen asevelvollisuuden Suomessa ja voisi lisätä vakautta Pohjolassa.
Jäsenyys tarjoaisi pelotevaikutuksen muttei vielä takaa sotilaallista tukea. Se voi jopa heikentää puolustuskykyä, jos jäsenyyden kustannukset otetaan nykyisistä puolustusmäärärahoista. Se voisi osaltaan myös heikentää maanpuolustustahtoa.
”Nato-jäsenyyttä pitäisikin ehkä pohtia enemmän maineen ja poliittisen toimintakyvyn kuin puolustuskyvyn näkökulmasta”, tutkija arvioi.
Hänen mukaansa pohjoismainen puolustusyhteistyö on yksi varteenotettavista vaihtoehdoista. ”Etenkin Suomen ja Ruotsin välillä on paljon käyttämättömiä voimavaroja.”
Nokkala haluaa kirjallaan lisätä suomalaisten valmiuksia puolustusvaihtoehdoista käytävään keskusteluun.
”Nyt nämä asiat ovat monelle aika kaukaisia, vaikka kansalaiskeskustelu ja vaikeistakin asioista puhuminen olisi tärkeää.”
TIINA TAIPALE
Arto Nokkala: Kyky ja tahto –
Suomen puolustus murroksessa.
347 sivua. Docendo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
