PAIKANNIMI KERTOO Venäjänluoto löytyySuomen puolelta
Saimaan alueelta, syvältä Suomen maaperältä, löytyy Venäjänkivi, Venäjänluoto ja Venäjänsaari. Toisaalta on myös Suomenniemen ja Suomensalon kaltaisia paikkoja. Paikkojen arvellaan jakaneen karjalaisten ja hämäläisten muinaisia nautinta-alueita 1200–1300-luvulla.
Pähkinäsaaren rauhassa 1323 piirrettiin ensimmäinen raja Ruotsin ja Novgorodin välille. Raja kulki Suomenlahdelta Etelä-Savon ja Keski-Suomen kautta Pohjanlahdelle.
Vain eteläpäässä raja oli merkitty maastoon erilaisina rajamerkkeinä. Keski-Suomen ja Pohjanmaan asumattomilla alueilla rajaa ei käytännössä ollut olemassa.
Myös Ruotsin valtakunnan sisällä tarvittiin rajoja. Sellaisena toimi esimerkiksi Keravanjärvi, joka jakoi etelärannikon ruotsalaisväestön ja pohjoisesta tulevan harvalukuisen hämäläisväestön alueet.
Keravan nimen arvellaan palautuvan sanaan käräjä, jolla tarkoitettiin kansankokousta tai neuvonpitoa.
Käräjä eli keräjä muuttuu Keravaksi samaan tapaan kuin pihlaja muuttuu hämäläismurteissa paikoin pihlavaksi. Kenties nimi on annettu alueelle, jonka käytöstä on täytynyt neuvotella.
Käräjämäkiä ja muita käräjäpaikkoja on karttalehdillä lukuisia. Riita-alkuiset paikannimet puolestaan lasketaan sadoissa.
Kittilän, Sodankylän ja Rovaniemen rajoilla sijaitsee Liittovaara, vanha rajapaikka. Liitto merkitsee Pohjois-Suomen murteissa kohtaamista ja tapaamissopimusta.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
