Vääntö maatalousrahojen leikkausta vastaan EU:ssa on alkanut – "Kaikki ei mennyt kuin Strömsössä"

Suomi haluaa maatalousbudjettia korkeammalle komission esittämästä tasosta. Kuva: Jyrki Johannes Tervo

EU:n jäsenmaat eivät löytäneet yhteistä näkemystä unionin tulevasta budjetista perjantain huippukokouksessa. Suomen pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää todennäköisenä, ettei rahoituksesta saada päätöstä tämän vuoden puolella.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantulosta.

Prosenttihaarukkaa ei saatu neuvoteltua EU-huippukokouksessa tarkemmaksi, sillä ääripäät neuvotteluissa vaihtelevat. Siksi hankalia neuvotteluja rahojen käytöstä ja budjetin tasosta pitää jatkaa.

"Ääripäät ovat aika kaukana toisistaan. Jos kaikki olisi tänään mennyt niin kuin Strömsössä, oltaisiin todennäköisesti sanottu, että se on tuossa on se luku, mutta kun kaikki ei mennyt, enkä olettanutkaan. Tämä vaatii paljon töitä", Rinne kertoo tuloksista.

Rinteen EU-jäsenmaille esittelemä pohjapaperi vuosien 2021–2027 on saanut ristiriitaisen vastaanoton.

Itävalta, Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ovat tiukimman "yhden prosentin" -budjetin kannalla, kun taas osa EU-maista haluaa suuremman budjetin, jotta sillä voidaan rahoittaa uusia haasteita.

"Kun tulee tasapuolisesta joka puolelta pyyhkeitä, niin on onnistuttu niukkojen resurssin vallitessa", Rinne kommentoi.

Yksi EU-budjetin suurimmista häviäjistä on maatalous, jonka varoihin suunnitellaan merkittävää leikkausta. Komission esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin jatkossa 28 prosenttia kaikista varoista. Nykyisellä rahoituskaudella osuus oli noin 35 prosenttia, eli leikkaus on noin seitsemän prosenttiyksikköä.

Suomi ei kuitenkaan hyväksy komission ehdotusta maatalouden osalta. Suomen kokoaman pohjapaperin mukaan maatalouden osuus nousisi hieman päälle 30 prosenttiin kokonaisbudjetista.

"Maatalouden osalta on pitkälti yhteneväinen näkemys, miten rahaa ykkös- ja kakkospilarin välillä jaetaan. Muutama maa painottaa ykköspilaria ja muutama kakkospilaria. Tämä ei ollut se osuus, jota kohtaan olisi tullut kritiikkiä", Rinne kommentoi.

Maatalousbudjetti pienenee, koska EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joita halutaan rahoittaa. Niitä ovat muun muassa ilmasto, maahanmuutto, puolustus ja tutkimus.

Suomen paperissa uusien haasteiden osuus laskisi joitakin prosentteja maatalouden rahoituksen kasvaessa. Uudet haasteet olisivat kuitenkin merkittävien menoerä.

Koheesiorahoissa komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin alueisiin verrattuna nykykauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan komission kanssa yhtäläistä kantaa.

Komission esittämän kokonaisbudjetin suuruus on 1 135 miljardia, kun taas Suomen esitys on enintään 1 100 miljardia euroa.

EU-johtajien on lisäksi päätettävä se, otetaanko oikeusvaltiomekanismi käyttöön. Suomen neuvottelulähteiden mukaan mikään jäsenmaa ei suorilta vastusta oikeusvaltioperiaatetta budjetissa.

MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mielestä maatalouden rahoitus on tärkeää turvata.

"Suunta on oikea maatalouspolitiikan osalta, mutta budjetin koko huolestuttaa", Marttila kommentoi Twitterissä Suomen esitystä.

Jäsenmaiden maatalousministereistä koostuvan maatalousneuvoston kokouksessa maanantaina Ranska teki aloitteen maatalousbudjetin säilyttämisestä nykytasolla. Aloitteen on allekirjoittanut 16 jäsenmaata ja lisäksi kolme jäsenmaata kannatti esitystä suullisesti. Suomi ei puheenjohtajamaana allekirjoittanut aloitetta.

EU-lähteiden mukaan maatalousbudjetin säilyttäminen on nähty tärkeänä, koska maataloudella vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Suomelle erityisen tärkeitä ovat maaseudun kehittämistuet, jotka ovat leikkaantumassa Suomessa neljänneksellä. Monelle jäsenmaalle suorien tukien leikkaukset ovat maaseudun kehittämistukia kriittisempiä. Suomen neuvottelulähteet kuitenkin kertovat, että usealla jäsenmaalla on kiinnostusta nostaa myös maaseututukia komission esityksestä.

Uutista on korjattu 18.10. kello 18:15: komission esitys 28 prosentista on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin nykyisin. Prosentteina pudotus olisi 20.

Lue myös:

EU-esitys: Inflaatio syö Suomen maataloustukiin jopa 150 miljoonan euron aukon