Leirikoulujen suosio kasvaa
Suomen leirikouluyhdistyksen sihteeri Juha Kuronen arvioi, että leirikoulujen suosio on kasvussa. Hallitusohjelmaan on kirjattu pyrkimys vahvistaa lasten leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä muuta koulun ulkopuolista opetusta.
Leirikouluyhdistys on tehnyt kunnille kyselytutkimuksen viimeksi viisi vuotta sitten. Silloin leirikouluja järjesti noin 3 500 luokkaa vuodessa.
”Määrä aaltoilee hieman vuosittain”, Kuronen kertoo. ”Hetken leirikoulujen järjestäminen oli taas laskussa, kun mediassa arvosteltiin niitä varten järjestettävää rahankeräystä.”
Kurosen mielestä esimerkiksi myyjäisten järjestäminen on kasvatuksellisesti hyvä asia.
Leirikoululla tarkoitetaan koulun ulkopuolista opiskelua, johon kuuluu yöpyminen. Leirien lisäksi kouluissa tehdään paljon päivän mittaisia luontoretkiä. Eniten leirikoulussa käyvät viidennet ja kuudennet luokat.
Leirikouluyhdistyksellä on jäsenenä noin 40 leirikoulukeskusta.
Niistä 15–20 prosentilla on maatilaohjelmaa. Muut kohteet ovat luonto- ja historiakohteita.
Kurosen mielestä laadukkaassa leirikoulussa osa ohjelmasta liittyy opetussuunnitelmaan.
Tärkeää on myös sosiaalinen kasvaminen ja oppiminen yhdessä.
Leirikouluperinne on lähtöisin Englannista, josta se levisi Pohjoismaihin. Suomeen leirikoulut saapuivat 1975.
Opetushallitus suosittelee, että leirikoulujen toteutustavat ovat maltillisia ja tapahtuvat lähiseudulla. Ohjelmaan täytyy liittyä opetuksellisia ja kasvatuksellisissa tavoitteita.
”Esimerkiksi viikon lomamatka johonkin lomakohteeseen ei palvele tarkoitusta. Myös kustannukset pitäisi pitää maltillisina, että kaikki pääsevät osallistumaan”, kouluneuvos Petri Heikkilä Opetushallituksesta toteaa.
Leirikoulun kohteesta päättävät koulu ja oppilaiden vanhemmat.
Heikkilän mielestä kukaan ei saisi jäädä pois leirikoulusta siksi, ettei ole varaa osallistua.
”Toivomme, että kunnat osoittaisivat rahaa leirikoulutoimintaan, koska se on osa perusopetusta ja siten sen pitäisi olla maksutonta. Täydentävä varainkeruukin hyväksytään, kunhan oppilaat voivat osallistua ja oppia siitä jotakin”, Heikkilä sanoo.
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
