
Viikin Latokartanon ylioppilaskylä purku-uhan alla – asuntoja on vaikea remontoida nykyopiskelijoille kiinnostaviksi
Ylioppilaskylän säätiö kertoo aiempien kuntokartoituksien paljastaneen rakennuksien modernisoinnin kalleuden.
Viikin Latokartanon ylioppilaskylän asuntojen modernisointi paljastui kuntokartoituksien jälkeen kalliiksi. Kuva: Jaana KankaanpääHelsingin yliopiston Viikin maatalous- ja metsätieteiden opiskelijoille 1950-luvulta lähtien opiskelija-asuntoja tarjonneen Latokartanon ylioppilaskylän tulevaisuus on auki, sillä rakennuksien kunto on rapautunut.
Latokartano-säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Kaunisto kertoo ilmassa olevan paljon kysymysmerkkejä. Vanhoja opiskelija-asuntoloita voi odottaa lähivuosina purkaminen.
”Säätiö teetti vuosina 2016-2017 kuntokartoitukset rakennuksista, joiden kunto oli jo silmin nähden rapistunut sekä korjausten määrä kasvanut.”
”Kuntokartoitukset totesivat, että talojen modernisointi olisi kallista”, hän täsmentää.
Kauniston mukaan arvio perustui talojen heikkoon fyysiseen kuntoon etenkin putkien, ikkunoiden sekä ulkopintojen osalta. Lisäksi pohjaratkaisujen koettiin soveltuvan huonosti modernien yhden hengen soluasuntojen rakentamiseen.
”Asunnot on alun perin rakennettu yhteiskäyttöön perustuvaan kerrosasumiseen. Tuolloin nykyisten rakennuksien korjaamisen kustannusarvio oli yli 3 000 euroa neliöltä.”
”Kustannusarvio oli yli 3 000 euroa neliöltä.”
Kaunisto sanoo Helsingin kaupungin valmistelevan tällä hetkellä asemakaavaa alueelle, joka on määritelty asumisen prioriteettialueeksi muun muassa pikaratikan sekä tulevan Raidejokerin sijaintien vuoksi.
”Asuinrakentaminen on juuri nyt hiljaista, mutta alue toki sijaintinsa puolesta kiinnostaa rakennuttajia. Jos kaavoitus etenee ja talous selkenee, alueen rakentaminen voisi alkaa ehkä vuosina 2028-2029”, Kaunisto arvioi alueen tulevaisuutta.
”Jos kaavoitus etenee ja talous selkenee, alueen rakentaminen voisi alkaa ehkä vuosina 2028-2029.”
Säätiö omistaa ylioppilaskylän maa-alueesta vain reilun 10 prosenttia, ja loppu maa-alasta on vuokrattu pitkäaikaisella sopimuksella Senaatti-kiinteistöiltä.
”Ehdotimme alueen tulevan käytön suunnitteluun kumppanuutta Senaatti-kiinteistöille ja päädyimme viime syksynä kehittämissopimukseen.”
”Nyt valmistellaan Helsingin kaupungin työnä alueen tarkempaa kaavoitusta ja siihen liittyviä erilaisia hulevesi- ja luontokartoituksia”, Kaunisto jatkaa.
Säätiön hallituksessa on hänen mukaansa ollut koko ajan opiskelijaedustus, jonka kanssa on käyty matkan varrella keskusteluja alueen tulevaisuudesta eri opiskelijasukupolvien välillä.
Uusien asuinrakennuksien rakentaminen voisi alkaa alueella vuosina 2028-2029. Kuva: Jaana Kankaanpää”Säätiö on tarjonnut edullista asumista, mutta viime vuosina yhä enemmän muille kuin ruoka-alan opiskelijoille kotimaasta. Suurin huoli on ymmärrettävästi kohdistunut yhteisten opiskelijajärjestöjen tilantarpeeseen ja juhlahuoneistojen tulevaan tilanteeseen.”
Kaunisto sanoo säätiön päättäneen jo aiemmin irroittautuvansa opiskelija-asuntojen ylläpitämisestä. Luopuminen asuntotoiminnasta antaa paremmat resurssit toisaalle.
”Säädekirjansa mukaisesti säätiö aikoo jatkossakin toimia vahvasti opiskelijoiden henkisten hankkeiden ja osallistumisen tukena.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








