Biolan tuntee käymälät mutta kokeiluhankkeilta puuttuu rahaa
Biolan on valmis osallistumaan käymälöiden ja kompostien rakentamiseen kehitysmaissa, mutta ensin pitäisi päästä alkuun koehankkeissa. ”Ja toistaiseksi niihin ei ole löytynyt joustavaa rahoitusta”, toimitusjohtaja Esa Mäki sanoo. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoBiolanilla on kehitysmaiden käymäläpulan korjaamiseksi toimiva ja kestävän kehityksen mukainen ratkaisu, yhtiön toimitusjohtaja Esa Mäki kertoo: Kuivakäymälät, joiden kompostista saadaan erittäin sopivaa lannoitetta ravintokasveille.
Biolan on jo päässyt hankkeillaan Intiaan ja Sri Lankaan. Vaikka systeemi on Mäen mukaan toimiva, kulttuuritörmäysten lisäksi pienellä yrityksellä on muitakin vastuksia.
Yksi niistä on rahoitus. Neuvontaan ja konsultointiin saa rahaa, mutta tärkeää olisi päästä osoittamaan ja oppimaan todellisessa ympäristössä, eli pitäisi saada aikaan kokeiluhankkeita kyliin. Niihin ei toistaiseksi ole joustavaa rahoitusta löytynyt. Yhden yrityksen rahkeet eivät siihen riitä.
Mäen mukaan Biolanilla on kaksi vahvaa ydinaluetta, joita yhdistämällä paikalliseen liiketoimintaan saataisiin monissa kehitysmaissa valtavia parannuksia väestön elinoloihin. Ydinalueet ovat kuivakäymälät ja luonnonlannoitteet.
Kuivakäymälät kelpaavat mihin tahansa saniteettiratkaisuksi, kunhan niihin löytyy kunnollinen paikallinen kuivike. Suomessa se on turpeen ja kuoren yhdistelmä, mutta esimerkiksi Intiassa joku muu paikallinen materiaali.
Käymäläjäte kompostoidaan ja siitä saadaan oivallinen kasvualusta lannoitteineen, joka palautetaan paikalliseen viljelykiertoon. Ihmisen ulosteen typpi-, fosfori- ja kalsiumpitoisuus on koostumukseltaan juuri sopivaa ravintokasvien käyttöön.
Mäki ottaa usein Intian esimerkiksi, koska maassa on 600 miljoonaa ihmistä ilman saniteettitiloja.
Ongelma on usein paikallinen kulttuuri. Intiassa ei esimerkiksi käytetä WC-paperia vaan pestään vedellä, joka tuottaa kuivakäymälöissä ongelmia.
Kylät ja ihmiset ovat myös rutiköyhiä, joten rahoituksessa täytyy turvautua avustuksiin. Tarvittavat investoinnit ovat kuitenkin pieniä varsinkin henkilöä kohti laskettuna.
Vesivessat ovat ympäristölle erittäin paha ongelma vaikkapa Intian suurissa kaupungeissa. Niihin rakennetaan vesivessat, mutta rahaa ei riitä enää puhdistuslaitteisiin, joten käytännössä jätteet lorotetaan meriin.
Biolanin mahdolliset markkinat ovat kuitenkin maaseutukylissä, jossa paikalliseen sisäiseen ravinnekiertoon on oivat mahdollisuudet, kunhan kulttuuritörmäyksiä saataisiin vaikkapa koulutuksella lievitettyä.
Mäki kehuu Suomea: täällä on 200 000 puuseetä eikä niiden hoito ole mikään ongelma.
Biolan on valmis satsaamaan rahaa kokeiluhankkeisiin, mutta pääosan pitäisi tulla esimerkiksi kehitysrahoista. Team Finland -hankkeen innovaatiorahasto saattaa olla toimiessaan hyvä ratkaisu, Mäki arvioi.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
