Kustannustehokas vai ikuinen velka
Hirvittää kun luin maidontuotannosta Hollannissa ja Tanskassa. Olen itse ihmetellyt, miten on mahdollista saada tehokasta tuotantoa aikaiseksi esimerkiksi Tanskassa.
Jutusta tuli selväksi, että investointien maksuaika on hyvin pitkä. Tanskassa se on käytännössä ikuinen, koska lyhennyksiä ei juuri makseta, vain korko.
Haluammeko täällä Suomessa jatkaa tällaista tehokkuutta, jos sitä seuraa ikuinen velka? Nyt on hyvä ajankohta oppia muiden maiden virheistä ja tehdä enemmän työtä perheviljelijöiden eteen.
Perheviljelijät ovat Suomen maatalouden kulmakivi nyt ja aina. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja hienoa.
Mikä voi olla hienompaa kuin pienviljelijä, joka ansaitsee elantonsa ilman teollisuustuotantoa ja ikuisia velkoja. Muiden silmissä pienviljelijä ei ole välttämättä tehokas mutta kuitenkin hyvin kustannustehokas.
Tuottajille on annettu vääränlaista tietoa. Markkinatilanne, tuotanto, tuet, sijainti ja tilan tausta ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat, miten tehokkuuden käyrä nousee, taantuu ja alkaa laskea. Tähän yhtälöön voidaan vielä lisätä perhe, terveys ja harrastuksia.
Kuka hyötyy eniten tehokkaasta tuotannosta? Korko on halpaa tänä päivänä, mutta koron osuus pitää kuitenkin saada maksetuksi.
Investoinnin takaisinmaksuaika on käytännössä suuremmassa yksikössä noin 10 vuotta pidempi kuin pienessä. Tähän lisätään vielä suurempi peltoalan ja isompien koneiden tarve.
Pitkällä aikavälillä lienee vuositulo parempi pienemmässä yksikössä. Isommat yksiköt ovat myös haavoittuvaisempia ongelmatilanteissa ja poikkeusoloissa.
Tuottajille pitäisi antaa enemmän tietoa kustannustehokkuudesta. Johnny Granqvist
maanviljelijä
Närpiö
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
