Sotilaallinen väliintulo Nigerissä olisi sodanjulistus Burkina Fasoa ja Malia vastaan, maat sanovat

Nigerissä maan uudeksi johtajaksi on nimetty kenraali Abdourahamane Tchiani.  Kuva: LEHTIKUVA/AFP

Sotilaallinen väliintulo Nigerissä syrjäytetyn presidentin palauttamiseksi valtaan katsottaisiin sodanjulistukseksi Burkina Fasoa ja Malia vastaan, kaksikko sanoo yhteisessä lausunnossa.

Burkina Faso ja Mali esittivät näkemyksensä sen jälkeen, kun Länsi-Afrikan johtajat uhkasivat käyttää voimaa palauttaakseen presidentti Mohamed Bazoumin valtaan ja määräsivät taloudellisia pakotteita vallan kaapanneille. Sekä Malin että Burkina Fason hallinnot ovat kumpikin seurausta suhteellisen tuoreista sotilasvallankaappauksista.

Burkina Faso ja Mali sanoivat myös kieltäytyvänsä ottamasta käyttöön pakotteita Nigerin kansaa ja viranomaisia vastaan. Maat kuvailivat pakotteita laittomiksi ja epäinhimillisiksi.

Burkina Fason ja Malin mukaan sotilaallisen väliintulon tuhoisat seuraukset voisivat horjuttaa koko aluetta.

Erillisessä lausunnossa Guinea ilmaisi olevansa eri mieltä Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowasin suosittelemista pakotteista sekä mahdollisesta sotilaallisesta väliintulosta.

Guinea sanoi Burkina Fason ja Malin tavoin päättäneensä olla ottamatta käyttöön näitä pakotteita, joita se niin ikään pitää laittomina ja epäinhimillisinä. Lisäksi Guinea kehotti Ecowasia harkitsemaan uudelleen.

Guinean nykyhallinto on niin ikään vallankaappauksen seurausta.

Nigerissä vallan kaapannut sotilasjuntta syytti maanantaina entistä siirtomaaisäntäänsä Ranskaa sotilaallisen väliintulon suunnittelemisesta. Juntan mukaan Ranskan tarkoituksena olisi palauttaa syrjäytetty presidentti Bazoum valtaan.

Ranskan ulkoministeri Catherine Colonna kiisti juntan väitteen maanantai-iltana ja lisäsi, että Bazoum on yhä mahdollista palauttaa valtaan.

Länsimaiden liittolainen Bazoum valittiin maan presidentiksi reilut kaksi vuotta sitten. Presidentin vartioston jäsenistä koostuva sotilasjoukko kaappasi vallan viime viikolla, ja kenraali Abdourahmane Tchiani julisti itsensä maan uudeksi johtajaksi.

Vallankaappausta on kuitenkin kansainvälisesti karsastettu, ja Ecowas antoi sunnuntaina Nigerin sotilasjuntalle viikon aikaa luopua vallasta. Se ei myöskään sulkenut pois voimankäytön mahdollisuutta, jos vaatimukseen ei suostuta.

Maanantaina Bazoumin puolue PNDS varoitti olemassa olevasta riskistä, että Nigeristä tulee diktatuurinen ja totalitaarinen. Puolueen mukaan maanantaiaamuna pidätettiin öljyministeri ja kaivostoiminnan ministeri.

Aiemmin juntta on puolueen mukaan pidättänyt jo sisäministerin, liikenneministerin ja entisen puolustusministerin.

Ecowas on keskeyttänyt kaiken kaupallisen ja rahoituksellisen vuorovaikutuksen Nigerin kanssa. Ranska, EU ja Yhdysvallat, jolla on 1 100 sotilasta Nigerissä, ovat joko katkaisseet tukensa maalle tai uhanneet tehdä niin.

Saksa keskeytti maanantaina rahoitusavun ja kehitysyhteistyön, ja myös YK:n humanitaariset operaatiot on laitettu jäihin.

Niger itsenäistyi Ranskan vallan alta vuonna 1960 ja on tämän jälkeen nähnyt neljä vallankaappausta sekä lukuisia vallankaappausyrityksiä. Bazoum itsekin on yritetty syrjäyttää aiemmin jo kahdesti.

Bazoum, 63, on entinen sisäministeri, jonka valinta presidentiksi oli ensimmäinen rauhanomainen vallanvaihto Nigerissä maan itsenäistymisen jälkeen.