Omaisuuden suojan parantaminen tyssäsi – MTK:n Marttila tulistui hallituksen saamattomuuteen, "täydellinen mahalasku, omaisuuden ryöstäminen jatkuu"

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila vaatii lunastussäädöksiä länsimaiselle tasolle. Kuva: Kari Salonen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) päätti, ettei arvonleikkauspykälän poistaminen etene tällä vaalikaudella. Kuva: Lari Lievonen

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila suomii kovin sanoin hallituksen päätöstä vetää pois lunastuslain muutosesitys, joka olisi kumonnut niin sanotun arvonleikkauspykälän.

"Kyllä tämä on hallitukselta täydellinen mahalasku. Maanomistajien kannalta kyseessä oli tärkein hallitusohjelmatavoite."

Esitys oli osa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta omaisuuden suojan vahvistamisesta. Asiaa valmistellut työryhmä asetettiin keväällä ja lausuntokierros päättyi elokuussa. Hallituksen esityksen valmistelu päätettiin kuitenkin viime viikolla siirtää seuraavalle vaalikaudelle. Lainsäädäntöjohtaja Antti T. Leinonen oikeusministeriöstä kertoo, että syynä esityksen poisvetämiseen oli kiireinen aikataulu.

"Aika loppui kesken, nyt on viimeiset viikot saada hallituksen esityksiä eteenpäin. Asia on selkeästi osa lunastuslain kokonaisuudistusta, jonka valmistelu jatkuu joka tapauksessa kevääseen."

Viime kädessä päätöksen esityksen lykkäämisestä teki oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

"Aloittaessani ministerinä puolitoista vuotta sitten, vauhditin lunastuslain uudistuksen valmistelua. Nyt on käynyt kuitenkin ilmi, että lainvalmistelu näin mittavassa hankkeessa vie enemmän aikaa. Hanketta olisi pitänyt poliittisesti vauhdittaa jo vaalikauden alusta lähtien, eikä vasta aloittaessani vaalikauden puolivälissä.", Häkkänen kommentoi.

Ministeri pitää lunastuslain uudistamista kuitenkin periaatteellisesti tärkeänä.

"Omaisuuden suoja kuuluu ihmisoikeuksiin ja sen tarkoitus on erityisesti suojata yksilöä kuntien tai valtion pakkotoimenpiteitä vastaan."

Häkkäsen mukaan nykyiset korvaukset omaisuuden pakkolunastuksesta eivät ole kohdallaan.

"Uudistuksen tarkoitus on erityisesti päivittää omaisuuden pakkolunastuksen korvauksia. Uudistuksella pyritään suojaamaan kansalaista esimerkiksi pakkolunastusta suunnittelevaa kuntaa vastaan."

Marttila ei niele selitystä ajan loppumisesta.

"Hallituskauden ensimmäisellä puoliskolla ei ollut mitään kiirettä viedä asiaan eteenpäin. Ei tässä voi oikeusministeriön työtä kiitellä."

Käytännössä arvonleikkaussäädös tarkoittaa että kunnan tai valtion pakkolunastaessa maata, voidaan korvauksia määriteltäessä jättää huomioimatta maan arvonnousu 7 edeltävän vuoden aikana, jos se johtuu esimerkiksi kaavoituksesta.

Arvonleikkauspykälästä käytiin 1970-luvulla kova poliittinen vääntö jossa vasemmistopuolueet vaativat "ansiottoman arvonnousun" leikkaamista pois maanomistajilta, kun taas porvaripuolueet puolustivat täyden korvauksen periaatetta.

Varsinaista arvonleikkauspykälää on sovellettu harvoin, mutta käytännössä se antaa kunnille mahdollisuuden ostaa raakamaata edullisemmin ja ottaa hyöty kaavoituksen tuomasta arvonnoususta itselleen.

Kesällä valmistuneen professorityöryhmän selvityksen mukaan arvonleikkauksen poistamisen suorat taloudelliset vaikutukset olisivat vähäisiä. Se kuitenkin vahvistaisi omaisuuden suojaa ja tasapainottaisi maanomistajan ja kunnan välistä neuvotteluasetelmaa. Ruotsissa ja Norjassa vastaavista säädöksistä on luovuttu.

"Kyse on myös laajemmin lunastuskorvausten saamisesta länsimaiselle tasolle. Suomi on tässä asiassa banaanivaltio, jossa ryöstetään ihmisten omaisuutta", Marttila ihmettelee.