Keski-Suomen hyvinvointialue on arviointimenettelyssä Lapin ja Itä-Uudenmaan kanssa. Kuvassa Jyväskylän keskussairaala Nova. Kuva: Petteri Kivimäki
Säästöjen kurimus ajaa nämä alueet myllerrykseen ‒ ”Tekee monelle kipeää”
Valtiovarainministeriön johtama arviointimenettely johtaa kipeisiin päätöksiin paikallistasolla.
Pohjois-Suomessa pitkät välimatkat aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyspalveiden saatavuudelle. Kuva: Arto TakalampiLapin hyvinvointialueen joutuminen arviointimenettelyyn on kaksinkertaistanut vuoden 2026 talousarvioraamiin sisältyvän säästötavoitteen.
”Ryhmä on antanut toimenpide-ehdotukset sote-kiinteistöjen hallinnan sekä erikoissairaanhoidon suhteen. Selkeät vaateet on annettu koskien Länsi-Pohjan sairaalan profiilin muutosta ja Mehiläis-sopimuksen irtisanomista. Asiat ovat tulossa päätöksentekoon”, Lapin aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa kertoo.
Peisan mukaan arviointimenettely perustuu lakiin ja on perusteltu, sillä Lapin hyvinvointialueen talouden kriisiytyminen on täyttänyt arviointimenettelyn kaikki kriteerit.
”Heikkoutena on vahva keskittyminen säästöihin, eli tasa-arvoisten palveluiden turvaaminen on tässä helposti sivuraiteella.”
”Heikkoutena on vahva keskittyminen säästöihin, eli tasa-arvoisten palveluiden turvaaminen on tässä helposti sivuraiteella. Lapin etäisyydet ovat pitkälti estämässä eniten käytetyn säästötoimen eli palveluverkon karsinnan tehokkuutta”, Peisa pohtii.
Keskustalainen arvioikin, että suunnitellut kustannussäästöt valuvat pitkälti tien päälle.
”Lapissakin koetaan rahoituksen riittämättömyys, mihin on erityisesti vaikuttamassa siirtymätasausjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus. Palvelut saadaan hallintaan, kunhan annetaan tarpeeksi aikaa talouden tasapainottamiseen.”
Arviointimenettelyssä olevan Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoportaassa on viime viikkoina käynyt ovi. Ensin hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ilmoitti erostaan luottamuspulan seurauksena ja muutamaa päivää myöhemmin aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula (kesk.) sai lähteä.
Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksen varapuheenjohtaja Lotta Ahola (kok.) katsoo, että vaikeimmat päätökset ovat vasta edessä päin.
”Merkittävä osa talouden sopeuttamistoimista päätetään talousarvion 2026 käsittelyn yhteydessä, muun muassa palveluverkko. Ne tekevät monelle kipeää. Mitoituksiin liittyviä päätöksiä on jo tehty ja toimeenpantu”, Ahola sanoo.
”Palveluiden myöntämisen kriteereitä on kiristetty ja nämä päätökset ovat olleet vaikeita. Ei-lakisääteisen omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit on yksi konkreettinen esimerkki.”
”Palveluiden myöntämisen kriteereitä on kiristetty ja nämä päätökset ovat olleet vaikeita.”
Myös digitalisaation edistämiseksi on jo tehty toimenpiteitä ja päätöksiä.
”Itäisen yhteistyöalueen kanssa tehtävä yhteistyötyönjako selvitetään kevääseen mennessä, jolloin asia tulee päätöksentekoon. Koen, että prosessi on selkeä ja toimiva, vaikkakin tiivis ja siinä on paljon omaksuttavaa”, Ahola kertoo.
Kokoomuslainen näkee, että arviointimenettely on pakkokeinona tarpeellinen, viimeinen herätys.
”On tunnustettava tosiasiat. Uskon ja luotan, että saamme vihdoin kurssimme kääntymään, tehtyä tarvittavat, kipeätkin päätökset ja ”soudamme” hyvinvointialueemme yhdessä vakaalle maalle”, Ahola summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
