Varsinais-Suomen ely kääri hihat ja kartoittaa maatalouden työntekijätarvetta – Johtaja: "Ilman maahanmuuttajia Suomessa ei olisi toimivaa maataloutta nyt ja varsinkaan 15 vuoden kuluttua"

Kausityöntekijöiksi kaivataan nyt vaikkapa opiskelijoita, työttömiä ja turvapaikanhakijoita. Kuva: PAsi Leino

"Me teemme kaikkemme, että maatiloille saadaan kausityövoimaa eivätkä yritykset joudu pulaan", Varsinais-Suomen elyn maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki vakuuttaa.

Käytännössä se näkyy niin, että Varsinais-Suomen ely-keskus ja TE-toimisto ovat lähettäneet maatiloille kyselyn työvoiman tarpeesta. Kysely on auki 6. huhtikuuta asti. Jo ennakkotuloksista näkyy, että apua kaivataan, kertoo projektipäällikkö Timo Konttinen.

"Olemme lähestyneet myös kaikkia vastaanottokeskuksia ja toisen asteen oppilaitoksia. Kuntien opetustoimet ovat poikkeuksellisesti suostuneet laittamaan tiedon myös koulujen Wilma-viestijärjestelmään, kun asia on niin tärkeä", Konttinen kiittelee.

Näillä näkymin kausiavun palkan maksaisivat tavallisen tapaan maatilat. Myös TE-toimiston myöntämä palkkatuki voi tulla kysymykseen työttömien ja lomautettujen kohdalla.

Työtä myös haettaisiin normaalin työnvälityksen kautta. Turvapaikanhakijoiden ja maatilojen yhteyksissä saatetaan auttaa, samoin miettiä kuljetuksia kuntien kanssa. Heillä on myös lupa majoittua tiloissa, jotka maatilat ovat varanneet kausityövoimalle.

Myllymäki perää kriisin myötä muutoksia myös yleisiin asenteisiin.

"Maahanmuuttajista puhutaan kielteiseen sävyyn, vaikka tosiasia on, että ilman maahanmuuttajia Suomessa ei olisi toimivaa puutarha- ja maataloustuotantoa nyt ja puhumattakaan 10–15 vuoden kuluttua."

Myllymäen mukaan 16 000 tarvittavasta kausityöntekijästä ehkä muutama sata koko maassa saadaan korvattua turvapaikanhakijoilla, ja lisää täydennystä saadaan työttömistä työnhakijoista sekä koululaisista ja opiskelijoista.

Tiettävästi myös muut elyt ovat heränneet kartoittamaan työntekijöitä ja kausityövoiman tarvetta.

Myllymäki muistuttaa, ettei pelkkä työpaikka riitä tulijoille.

"He ovat ihmisiä, jotka miettivät erilaisia vaihtoehtoja ja joilla on kaikkien muiden tapaan erilaisia tarpeita ja esimerkiksi perheitä. Kuntien ja alueiden kannattaakin miettiä, mitä ne tarjoavat ja kuinka saavat tulijat jäämään pidemmäksi aikaa. Se ei edes vaadi välttämättä paljon rahaa, mutta se voittaa, joka onnistuu", Myllymäki kannustaa.

"Nyt on nähty, kuinka riippuvainen Suomi on ulkomaisesta työvoimasta, ja riippuvuus ei vähene vaan kasvaa."

Turun suunnalla Myllymäki arvelee eniten työllistyvän Puolasta, Ukrainasta, Romanista ja Balkanin seudulta tulleiden, sillä heillä on usein maatalousalan perinnettä ja kokemusta.

MTK:n puutarhaverkoston puheenjohtaja Stiina Lerkki pitää perusteltuna MTK:n huolta kausityövoimapulasta ja siitä, että sadonkorjuu vaarantuu ennen kuin siemenet ja taimet saadaan edes peltoon. Hänen mielestään isommat henkilömäärät esimerkiksi marjatiloille tulisi kuitenkin hoitaa koordinoidusti.

"Työn hakeminen tiloilta suoraan on hyvä asia mutta satojen poimijoiden tarpeessa haastavaa. Usein tilat käyttävätkin vakiintuneita poimijoita tai välitystoimistojen apua."

Lerkki on saanut yhteydenottoja toistaiseksi suomalaisilta ja palkannutkin muutamia.

"Ihan pystymetsästä palkkaaminen ei ehkä ole paras tapa saada työvoimaa, koska viljelijöilläkin on työnantajavelvoitteita. Jos joudumme käyttämään tällaisena kriisiaikana paljon aikaa opettamiseen, kaikkea satopotentiaalia ei ehkä saada hyödynnettyä. Jos kymmenen osaavan joukossa on yksi, jota opetetaan, se voi vielä toimia, mutta ei toisinpäin", Lerkki vastaa Merimaskusta Lego-palikoiden keskeltä.

Lerkin Tamsaaren tilalla viljellään varhaisperunaa, porkkanaa, sipulia ja lanttua. Puolet työvoimasta on ukrainalaisia, joista enää pari puuttuu.

"Osa on ympärivuotisia, ja tuuriakin oli, kun osasimme ennakoida tätä tilannetta."

Maahanmuuttajien työllistämistä maatiloille on esittänyt esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Hänen mukaansa humanitäärisin perustein Suomeen tulleista suuri osa on työiässä ja työtä pidetään yleisesti parhaana kotouttajana.

EK:n mukaan maahanmuuttajien työllisyys on 12 prosenttia kantasuomalaisia matalampi, noin 60 prosenttia.

Lue myös:

Kausityövoima suurin huoli maataloudessa koronavirusepidemian aikana

Saksa avaa rajojaan: 80 000 kausityöntekijää Itä-Euroopasta kausitöihin maatiloille

• Ulkomailta voi tulla Suomeen töihin erilaisin ehdoin, kertoo tulosaluejohtaja Marja Toivonen maahanmuuttovirastosta.
• Työperäinen maahanmuutto:
• Ensimmäinen työperäinen lupa haetaan ennen maahantuloa sähköisesti tai paperihakemuksella Suomen edustustosta.
• Tämä oleskelulupa myönnetään yleensä ammattialakohtaisena, joten alaa ei voi vaihtaa, mutta työpaikkaa voi vaihtaa saman alan sisällä.
• Pysyvää oleskelulupaa voi hakea, kun on oleskellut Suomessa luvallisesti neljä vuotta. Pysyvään oleskelulupaan sisältyy myös rajoittamattoman työnteko-oikeus.
• Määräaikaisia kausityötodistuksia myönnetään eniten alle kolmen kuukauden jaksoille. Sen lisäksi myönnetään kausityölupia 3–9 kuukauden jaksoille.
• Turvapaikanhakijat:
• Turvapaikkaa hakevan työnteko-oikeus alkaa kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen vireille jättämisestä. Jos henkilöllisyys on epäselvä, oikeus alkaa vasta kuuden kuukauden kuluttua.
• Työnteko-oikeutta ei ole aiemmin näiden aikarajojen täyttymistä eli ennen kolmea tai kuutta kuukautta. Sen jälkeen töitä saa tehdä alasta riippumatta, sillä oleskelulupahakemusten käsittely voi viedä aikaa vaikkapa vuoden.
• Tämän jälkeen voi saada oleskelulupaan oikeuttavan pakolais- tai suojelustatuksen, johon sisältyy automaattisesti rajoittamaton työnteko-oikeus.
• Perhesiteet:
• Rajoittamattoman työnteko-oikeuden saa automaattisesti myös, jos on tullut maahan ja saanut oleskeluluvan perhesiteen perusteella.