Uusi hirsirakentaminen vähentää sisäilmaongelmia
Puurakenteet voivat parantaa sisäilmaa. Honkarakenteen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT ovat kehittäneet hirsirakennusmallin, jolla voidaan lisätä asuinrakennusten terveyshyötyjä.
Mallissa myös rakennusmateriaalien päästöille ja kosteusturvallisuudelle on asetettu tiukat vaatimukset ja rakentamisen laatua valvotaan korostetusti.
”Mallin lähtökohtina olivat rakentamiseen liittyvät ongelmat”, kertoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Mikko Kilpeläinen. Näitä ovat muun muassa huono sisäilma ja kosteusvauriot.
”Yli puolessa pientaloista on ilmanvaihto-ongelmia. Lisäksi noin 82 prosentissa on esiintynyt home- tai kosteusvaurioita”, kertoo sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen Allergia- ja astmaliitosta.
Syrjäsen mukaan hyvä suunnittelu, rakentaminen, käyttö ja hoito ovat avainasemassa sisäilman laadun kohentamisessa.
”Talot valmistetaan usein kiireellä. Lopputulos jääkin usein haluttua huonommaksi. Asukkaan tulisi myös ymmärtää huollon merkitys sisäilmalle. Niinpä hänen tulisikin saada opastusta huoltotoimenpiteistä ja niiden ajankohdista”, hän sanoo.
Oma koti on Kilpeläisen mukaan suuri investointi. Ostaja ei kuitenkaan saa mitään takuita asuntonsa terveellisyydestä.
”Muutaman vuoden asuminen uudessa talossa voi jo aiheuttaa oireita. Halusimmekin pelkän talopaketin toimituksen sijasta ottaa enemmän vastuuta myymistämme asunnoista”, Kilpeläinen toteaa.
Hyvä ilmanlaatu on monen tekijän summa, sanoo Honkarakenteen designjohtaja Tanja Rytkönen-Romppanen. Siihen vaikuttavat lämpö-, ääni- ja valaistusolosuhteet sekä rakennusmateriaali.
”Massiivipuu pitää ilmankosteuden terveydelle sopivalla tasolla. Myös luonnonvalon saanti on pyritty maksimoimaan. Eri tonteilla on käytettävä erilaisia rakennustapoja”, Rytkönen-Romppanen kertoo.
Puu voi vaikuttaa hyvinvointiin muutenkin kuin sisäilman laadun kautta.
Tampereen yliopiston dosentin Marjut Walleniuksen mukaan puu herättää asukkaassa myönteisiä tunteita. Sitä pidetään luonnollisena, kodikkaana ja lämpimänä materiaalina.
”Suuri osa tutkituista ihmisistä piti puun koskettamisesta. Se ei myöskään aiheuta stressireaktioita kuten kivi tai keinotekoiset materiaalit.”
Ensimmäiseen uudella tavalla rakennettuun hirsitaloon voi tutustua Jyväskylän asuntomessuilla elokuussa.
Talon rakennuttaneen Marjo Rönnkvistin perheellä on kokemuksia sisäilmaongelmista niin kotona, työpaikalla kuin koulussakin.
”Asuimme kolme vuotta huonosti rakennetussa talossa. Silloin kärsimme jatkuvasta flunssasta, iho-oireista ja kuivasta yskästä.”
Rönnkvistin mukaan hirsitalossa on harmoniaa ja rauhallista tunnelmaa.
”On myös hyvä saada nukkua yöt rauhassa. Ei tarvitse pelätä terveydelle haitallisia löydöksiä”, hän toteaa.
TIINA HEIKKINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
