Märkyys syökesän satotoiveita

Kuluva kasvukausi on kääntymässä pettymykseksi monelle viljelijälle. Vaikka kesää on vielä runsaasti jäljellä, jo nyt voi sanoa, että menetyksiä koetaan monin paikoin sekä sadon määrässä että laadussa normaaliin satovuoteen verrattuna.

Kevään ja alkukesän sää on ollut poikkeuksellisen kylmä ja sateinen. Märkyyden vuoksi esimerkiksi viljaa on edelleen kylvämättä, eikä sen kylväminen kesäkuun lopulla anna erityisiä satotoiveita. Viljelijät ovatkin pakotettuja viimehetken muutoksiin viljelysuunnitelmissaan.

Monin paikoin kylvetytkin kasvustot ovat sateiden takia heikossa kunnossa. Sateista tavallisesti hyötyvän säilörehunurmen ensimmäinen sato jää puolestaan kylmyyden vuoksi pieneksi.

Kesän poikkeuksellisuutta kuvaa hyvin se, että yhtä aikaa viimeisten kylvöjen kanssa Suomessa korjataan sekä säilörehua että kuivaheinää. Kaikkia peltotöitä tehdään toistuvien sateiden piinaamana.

Myös erikoiskasvit ovat kärsineet kesän myöhäisyydestä. Esimerkiksi varhaisperunat ja mansikat menettivät osan alkukesän sesongistaan.

Vaikka satonäkymät ovat toistaiseksi heikot, katovuotta ei ole syytä ennustaa. Viljelyn monipuolisuus on turva – esimerkiksi syysviljat ovat monin paikoin vahvassa kunnossa.

Myös alueiden välillä on suuria eroja. Pellot, jotka päästiin kylvämään ennen sateiden alkua, voivat antaa vielä kelpo sadon.

Pro Agrian tiistaisen kasvutilannekatsauksen mukaan kasvukausi on 10–14 vuorokautta jäljessä keskimääräisestä suuressa osassa maata. Ellei kaivattua lämpöä ala nopeasti kertyä, voi sadonkorjuu venyä pitkälle syksyyn, mikä yleensä heikentää sadon laatua.

Luonnonoloista ihmisellä ei ole valitusoikeutta. Silti – tai ehkä juuri siksi – säästä johtuvat viljelyn vaikeudet ovat viljelijöille usein myös henkinen taakka.

Kesään ja vuodentuloon kohdistuu maatiloilla aina toivoa ja odotuksia. Hyvä sato on tulosta hyvin tehdystä työstä, mutta hyväkään työ ei ole suojassa luonnon oikuttelulta.

Sadon onnistumisella on maatiloille tänä

kesänä poikkeuksellisen suuri merkitys. Maatalouden heikko kannattavuus on johtanut monet tilat maksuvaikeuksiin ilman satomenetyksiäkin.

Viljelijät eivät tee tärkeää työtään vain säiden, vaan myös hallinnon armoilla. Onkin välttämätöntä, että valvovilla viranomaisilla riittää nyt ymmärrystä peltoviljelyn vaikeuksille.

Hallinnon edellyttämä viimeinen kylvöpäivä on 30. kesäkuuta eli ensi tiistaina. Siitä poikkeaminen edellyttää perusteeksi ylivoimaista estettä sekä sen ilmoittamista ja todistamista viranomaisille.

Ylivoimaisesta esteestä ilmoittamiselle on toki aikaa pari viikkoa sen havaitsemisesta, mutta aikataulu menee jo päällekkäin alkavien viljelmätarkastusten kanssa. Tällaisissa tilanteissa ristiriidat tulisi pystyä välttämään.

Ristiriitojen välttämisessä avainasemassa on Maaseutuvirasto Mavi. Sen pitää pystyä ohjeistamaan sekä viljelijät että elykeskusten tarkastajat niin, että myös hallinnolliset muodollisuudet saadaan sujuvasti ja asiallisesti hoidettua.

”Lakipykälien taakse piiloutumisen sijaan tarvitaan joustavuutta. Viljelijöillä on muutakin tekemistä kuin ottaa valokuvia pelloiltaan ja täyttää lomakkeita”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila tässä lehdessä.

Joustavuutta ja ymmärrystä on virkamiehiltään vaatinut myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Tuoreella ministerillä onkin nyt hyvä tilaisuus näyttää, voiko alan hallinto muuttaa kurssiaan paremmin viljelijän arkea ymmärtävään suuntaan.

Avaa artikkelin PDF