Soten kohtalo on yhä perustuslakivaliokunnan käsissä

Sote-menoja vertaillaan niin sanottuun perusuraan, jolla vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu 2,4 prosentin vuotuista kasvua vuosina 2019–2030. Kuva: Jukka Pasonen

Tunnelma on odottava. Perustuslakivaliokunta jatkoi tiistaina työtään sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevan lausuntonsa parissa.

Valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ei uskaltanut valiokunnan tiistain kokouksen jälkeen ennustaa tarkkaa päivää, milloin lausunto on valmis.

"Aamulla kahdeksalta (keskiviikkona) jatkamme lausuntoluonnoksen käsittelyä. Valiokunnan jäsenet haluavat keskustella tärkeistä oikeudellisista asioista", Lapintie kertoi MT:lle.

Lapintie viittasi aiempaan arvioonsa, jonka mukaan aikataulutavoitteena on tämä viikko.

Perustuslakivaliokunta on varannut kuluvalla viikolla itselleen kokousajat joka päivälle tiistaista perjantaihin.

Valiokunnan varapuheenjohtaja keskustan Tapani Tölli kertoi MT:lle kokouksen jälkeen, että valiokunta julkistaa lausuntonsa vasta, kun se on valmis. Hänkään ei vielä pystynyt arvioimaan päivää.

Perustuslakivaliokunnan lausunnosta on odotettavissa lista lakiesityksen muutostarpeista, jotka voivat määritellä koko uudistuksen aikataulua ja toteutettavuutta.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan perustuslakivaliokunta pitäisi ongelmallisena hallituksen kaavailemaa kattoa maakuntien sote-menoille. Lapintie ei tiistaina kommentoinut keskeneräisiä asioita.

Helsingin Sanomien haastatteleman Lapintien mukaan viime kesän lausunnossaan valiokunta ei voinut linjata rahoituksesta, koska valinnanvapausmalli oli yhä auki.

Nyt perustuslakivaliokunta ottaa kantaa uudelleen muokattuun valinnanvapausmallin vaiheistuksineen sekä sote-menoille hallituksen esittämään maksukattoon.

Sosiaali- ja terveysmenojen kustannusten hallintaan hallitus esittää uudistuksessa kustannusten kasvun hillintää kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi maakuntien sote-menojen kasvua enintään 0,9 prosenttia vuodessa. Vertailuna on niin sanottu perusura, jolla sote-menojen vuotuiseksi kasvuksi on arvioitu 2,4 prosentin vuotuista kasvua vuosina 2019–2030.

Perustuslaillinen ongelma tiukasta menokehyksestä voi tulla, jos valiokunta arvioi asiantuntijoita kuultuaan menokehyksen liian kireäksi ja vaarantavan siten ihmisten perusoikeuksiin kuuluvat riittävät palvelut.

Laskennallinen kolmen miljardin euron tehostamispotentiaali koskee koko sote- ja maakuntauudistusta. Hallituksen esityksessä tehostamispotentiaalin arvio perustuu parhaiden nykykäytäntöjen käyttöönottoon, joiden leviämistä maakuntamalli tukee.

Esimerkkinä on usein mainittu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Eksote, jossa toimintakustannusten reaalinen kasvu on ollut keskimääräistä paremmin hallinnassa. Tosin HS:n selvityksen mukaan myös Eksoten budjetti uhkaa ylittyä tänä vuonna 10 miljoonalla eurolla.

Hallituksen maakuntamallin esityksessä sote-menojen kolmen miljardin euron kustannusten hillintä vuoteen 2030 mennessä jakautuisi terveydenhuollon (1 400 miljoonaa euroa), vanhuspalvelujen (900 miljoonaa euroa), lasten, nuorten ja perheiden palvelujen (400 miljoonaa euroa), vammaispalvelujen (200 miljoonaa euroa sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen kesken (100–200 miljoonaa euroa).