Kuntien autoilussa voi säästää
Suomalaista autoilupolitiikkaa moukaroidaan uuteen uskoon. Ollilan työryhmä ehdotti talvella rajua muutosta verotukseen. Kilometrikorvausjärjestelmästä luopumista harkittaneen jälleen budjettiriihessä vakavasti, vaikka ensimmäisen päätöksensä hallitus lopulta peruikin.
Tässä maassa välimatkat ovat pitkiä, ja monissa työtehtävissä auto on välttämätön. Pelkästään valtiolla ja kunnilla on käytössä 15 000 autoa, joilla voi arvioida ajettavan yli 100 miljoonaa kilometriä vuodessa.
Julkisella sektorilla ei ole kyse autoedusta vaan välttämättömästä työajosta. Kun kuntakoko kasvaa ja palvelut keskittyvät, kuntatyöntekijät tarvitsevat autoa esimerkiksi teknisen toimen tai kotisairaanhoidon työvälineenä.
Nyt kilometrikorvaus toimii käytännössä palkanlisänä, eikä työntekijöiden ajoja juurikaan seurata. Ilman tietoa ajojen todellisesta määrästä on hankala arvioida, missä olisi säästämisen varaa.
Jos toimitaan aikaa myöten syntyneiden ja kirjoittamattomien käytäntöjen perusteella, siitä koituu epäselvyyksiä ja pahimmillaan asetetaan työntekijät eriarvoiseen asemaan.
Myös ympäristövastuu ja päästöjen hillitseminen ovat julkisia tavoitteita. Julkisen sektorin autopolitiikan strategiassa tai johtamisessa se ei vielä juuri näy. Autokanta on kunnoltaan, iältään ja ajoturvallisuudeltaan monenkirjavaa.
Pelkillä kilometrikorvauksilla ajoneuvon hankinta ja huolto jäävät työntekijän henkilökohtaisiksi valinnoiksi, mikä ei välttämättä ole työn kannalta tarkoituksenmukaista.
Keskustelu junnaa saavutetuissa eduissa. Vaihtoehtoja ja esimerkkejä jo on. Esimerkiksi Oulun seudulla toimivassa Oulunkaaren kuntayhtymässä on saavutettu noin 100 000 euron vuosisäästöt, kun vaihdettiin yhteiskäytössä oleviin leasing-autoihin ja varauskalenterin, sähköisten ajopäiväkirjojen ja kuljettajantunnistusavainten käyttöön.
Myös Naantalissa ollaan siirtymässä vastaavaan ratkaisuun. Suorien kulujen lisäksi säästetään työaikaa, sillä isommalle automäärälle jo kilpailutus huolloista, hankinnoista ja uusimisista on iso urakka.
Ympäristövastuullinen yhteiskäyttö on luonut Oulunkaaressa intoa matkojen yhdistelyyn, kun työntekijöiden ei kilometrikorvausten toivossa tarvitse ajaa jonossa samaan paikkaan kukin omalla autollaan. Henkilöstö hyötyy siitä, että yhteiskäyttökalusto pystytään pitämään paremmassa kunnossa ja uudenaikaisena. Näin pitkät matkat esimerkiksi kotisairaanhoidossa sujuvat mukavammin ja turvallisemmin.
Myös työajojen seurantaan on valmiita ratkaisuja, joissa ajokilometrien ja käyttöaikojen lisäksi voi seurata ajotavan taloudellisuutta. Kerätty tieto helpottaa budjetointia, kustannusten arvioimista ja ongelmiin puuttumista ajoissa. Kyse ei ole työntekijöiden kyttäämisestä.
Kokemuksemme mukaan jo selkeä ja yhdenmukainen ohjeistus riittää auttamaan henkilöstöä fiksummassa ajoneuvoja käytössä.
Pitkät välimatkat, kasvavat kuntakoot ja keskittyvät palvelut kerryttävät uusia kulueriä, jotka on autopolitiikkaa mietittäessä otettava huomioon. Julkisen sektorin autoilu voidaan järjestää reilusti ja tehokkaasti. Jopa ilman kilometrikorvauksia.
Jouni Piri
hankintapäällikkö
Oulunkaaren kuntayhtymä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
