Hankkija-Maatalous ottaatakaisin Hankkija-nimen
Rantsilalaisella Jaakko Kajulalla oli päässään aito 1970-luvun Hankkijan lippalakki viime kesänä Okra-maatalous-näyttelyssä. marita waenerberg Kuva: Viestilehtien arkistoTURKU–TUKHOLMA (MT)
Toimitusjohtaja Ensio Hytönen kertoi keväällä tehtävästä nimenvaihdoksesta perjantaina Hankkija-Maatalouden Agri-risteilyllä Turusta Tukholmaan.
Hytösen mukaan Hankkija-nimen käyttöoikeudet päätyivät Noveran konkurssin yhteydessä yksityishenkilön omistukseen.
Vuosien suostuttelun jälkeen oikeudet saatiin takaisin viime vuosikymmenen lopulla. Hankkija-Maatalouden aputoiminimenä se on ollut joulukuusta 2009 lähtien.
Hankkija-Maatalouden osake-enemmistön vajaa kuukausi sitten ostanut tanskalainen DLA otti uuden nimen käyttöön heti. Viikko sitten julkaistussa viime vuoden tilinpäätöksessä puhutaan Hankkija Oy:stä.
Hankkija-nimellä on pitkät perinteet. Keskusosuusliike Hankkija perustettiin vuonna 1905.
Tuoreessa DLA:n tilinpäätöksessä otetaan kantaa Hankkijaan ja Yrittäjien Maatalouteen. Yhtiöillä on ollut yhteinen toimitusjohtaja tammikuun alusta, kun Hytönen nimitettiin myös Yrittäjien Maatalouden toimitusjohtajaksi.
Tilinpäätöksen mukaan ”Suomen markkinoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ryhmän rakennetta rationalisoidaan ja virtaviivaistetaan käyttäen hyväksi kaikki mahdolliset Hankkija-Maatalouden ja Yrittäjien Maatalouteen (Yrma) liittyvät synergiaedut.”
Hytösen mukaan yhtiöt jatkavat erillään jo siksi, että SOK omistaa edelleen 40 prosenttia Hankkija-Maataloudesta.
Hankintoja kuitenkin keskitetään. Pari viikkoa sitten Yrma otti Suomen Rehun rehut myyntiin. Yrma jatkaa myös konekauppaa.
Onko viljelijöiden luottamus säilynyt DLA-kaupan jälkeen?
Hytösen mukaan vuoden vaihteen ennakkomyynti sujui edellisvuotista vilkkaammin. ”Se on hyvä mittari. Jos yhtiöön ei luotettaisi, ei olisi tullut rahaakaan.”
Irrottautuminen SOK:sta on menossa ja hankintoja siirretään DLA:lle. Se koskee lannoitteita, kasvinsuojelua ja rehujen raaka-aineita. DLA on iso toimija siemenkaupassa ja hallitsee liki puolta Tanskan rehumarkkinoista.
Sopimuksia osuuskauppojen kanssa uusitaan. Hankkija jatkaa Etelä-Pohjanmaan, Salon seudun ja Kymenlaakson osuuskauppojen maataloustukkurina.
Maatalouskaupan rakenteet ovat Suomessa edelleen liian raskaita. Palkkoihin ja kiinteistöihin kuluu vuosittain 200 miljoonaa euroa, josta puolet on Hankkijalta.
Hytösen mukaan ketjua viilataan ja toimipaikkojen määrä vähenee. Nykyiset kahdeksan konekeskusta jatkavat ja muutamalla alueella yhtiö ottaa hoitaakseen jälkimarkkinoinnin ja huollon.
Tanskassa maatalouskauppa keskittyy puhelinmyyntiin. Myymälämyynti on olematonta. Samaa oppia rantautetaan Suomeen, vaikka tiloilla kiertäviä myyjiäkin tarvitaan.
Myymälöillä ei ole enää merkitystä pääasiakaskunnalle. Isot asiakkaat eivät siellä käy. Hytönen luottaa myös verkkokauppaan, johon lähdettiin tosissaan syksyllä.
Hankkija-Maatalous vetäytyi vuosikymmen sitten Baltiasta, kun se ei kiinnostanut SOK:ta. Vetäytyminen on kismittänyt Hytöstä, joka on pitänyt sitä virheenä.
Omistajanvaihdos avaa Baltia-oven uudelleen. DLA:lla on entuudestaan vahva jalansija tarvikekaupassamutta ei koneissa.
Hankkija perustaa oman konekauppaan keskittyvän myyntiketjun Baltiaan. Tänä vuonna aloitetaan Virossa ja ketju laajenee vuosi per maa tahtia etelään, Hytönen toteaa.
Myyntivalikoima on pääpiirteittäin sama kuin Suomessa. Samoja koneita on kaupan jo nyt, joten samaa merkkiä, kuten John Deereä, kaupittelee moni myyjä.
Hytönen kumoaa sitkeästi eläneen huhun John Deeren lähdöstä. Parin viikon sisällä allekirjoitetaan uusi viisivuotinen myyntisopimus ja John Deeren asemaa vahvistetaan, Hytönen sanoo.
Mitä vahvistamisella tarkoitetaan, siihen Hytönen ei ota kantaa mutta vihjaa, että merkkivalikoima saattaa kutistua.
Hytönen listaa konevalmistajia, joista yhtiö ei luovu: John Deere, Kesla, Väderstad, Amazone, Krone ja Antti. ”Junkkarin myynti on kasvanut 30–40 prosenttia vuodessa.”
Maatalouskonemarkkinoilla on edessä isoja rakennejärjestelyjä lähivuosina. Etenkin perheyhtiöillä on tulevaisuudessa tiukkaa. Suomalaisista konepajoista vain muutaman rahkeet riittävät kilpailussa.
Sampo-Rosenlewin puimureiden myynti siirtyy syksyyn mennessä Valtralle. Hankkija paikkaa Sampon menetystä John Deeren pikkupuimureilla, joita odotetaan myyntiin lähivuosina.
Sampo-kauppa kävi hyvin syksyllä, kaupaksi meni 90 konetta, joten kovin paljon menekkiä ei enää odoteta ennen syksyä, Hytönen sanoo.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
