Vapaaehtoistyöon arvokasta

Suomessa on erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä lukematon määrä. Niiden toiminnan sisällöt ja muodot vaihtelevat laidasta laitaan, mutta valtaosaa niistä yhdistää ainakin yksi tekijä.

Näissä järjestöissä ja yhdistyksissä tehdään mittava määrä todella arvokasta vapaaehtoistyötä. Ilman vapaaehtoistyötä tekeviä ihmisiä moni asia jäisi Suomessa hoitamatta.

Vapaaehtoistyön arvon mittaaminen on vaikeaa, koska kysymys on useimmiten muista kuin puhtaasti taloudellisista arvoista. Työ on sinänsä arvokasta sen tekijälle sekä niille, joiden puolesta ja hyväksi työtä tehdään.

Runsas vuosi sitten Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisi selvityksen vapaaehtoistyön kansantaloudellisesta vaikutuksesta. Vaikka selvityksen kohteena oli vain neljä järjestöä, voi siitä päätellä vapaaehtoistyön taloudellista merkitystä.

Selvityksessä olivat mukana Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen

Punainen Risti.

Näiden järjestöjen vapaaehtoistyön rahallinen arvo nousi noin 130 miljoonaan euroon. Yksin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön arvo oli noin 80 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana vapaapalokuntien pelastaman omaisuuden arvoa.

Kansantaloudelliset vaikutukset on laskettu ottaen huomioon, mitä järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö tulisi maksamaan, jos yhteiskunta hoitaisi samat palvelut.

Yhteiskunnan kannattaa tukea vapaaehtoistyötä. Ruralia-instituutin selvityksen mukaan vapaaehtoistyössä siihen sijoitettu summa kasvaa kuusinkertaiseksi. Vaikea kuvitella, mistä sijoituksesta yhteiskunta saisi edes lähellekään samanlaisen tuoton.

Vaikka näiden suurten järjestöjen piirissä tehtävän vapaaehtoistyön merkitys kansantaloudelle on suuri, on se kuitenkin vain pieni osa koko vapaaehtoistyön arvosta. Osuus pienenee entisestään, kun mukaan lasketaan erilaiset talkootyöt.

Kesä ja erityisesti heinäkuu on täynnä

erilaisia tapahtumia. Suurista, kymmeniä

tuhansia kävijöitä keräävistä maakunnallisista

tai valtakunnallisista juhlista aina pieniin kyläjuhliin.

Vaikka jotkut tapahtumat ovat ammattilaisten järjestäminä puhdasta liiketoimintaa, ei niistäkään selvitä ilman talkoolaisia. Talkoolaiset eivät saa palkkaa, vaan he keräävät varoja esimerkiksi urheiluseuroille.

Hengelliset kesäjuhlat eivät onnistuisi ilman tuhansia talkoolaisia. Tänään Lopella päättyvät

Suviseurat eivät olisi mahdolliset, elleivät talkoolaiset olisi tehneet ennen seurojen alkamista 10 000 työvuoroa ja seurojen aikana vielä 8 000 työvuoroa lisää. Ensi viikonloppuna Isossakyrössä järjestettävät herättäjäjuhlat edellyttävät noin 1 500 talkoolaisen panosta.

Tällä viikolla järjestettävä Okra-maatalousnäyttely on myös näyte talkootyön mahdollisuuksista. Okra-näyttely tehdään tälläkin kertaa perinteiseen tapaan talkoilla alusta loppuun. Talkoolaisia tarvitaan neljän päivän aikana yli 500. Iso osa näyttelyn tuotosta

jaetaan talkoolaisten taustajärjestöille.

Okra-maatalousnäyttely on vajaa 1 500 asukkaan Oripään kunnan Lions Clubilta kova näyttö.

On hienoa, että edelleen löytyy ihmisiä, jotka haluavat uhrata omaa vapaa-aikaansa vapaaehtoistyöhön ja erilaisiin talkoisiin. Nämä

työt ovat arvokasta kansalaistoimintaa, joka heijastuu kaikkien suomalaisten hyvinvointiin.

Avaa artikkelin PDF