Väärin myönnettyä lomitus-rahoitusta voidaan periä viljelijältä
Viljelijöiltä ei ole peritty takaisin lomitusten kustannuksia, kun rahankäytön valvontaa tehostettiin. Kaksi lomitusyksikköä joutuu palauttamaan valtionosuutta lainvastaisesti annetuista lomista.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos voi periä rahoitusta takaisin lomituksen paikallisyksiköiltä ja nämä edelleen lomansaajilta.
Lomitusedun takaisinperintä tulee viljelijöillä kyseeseen lähinnä itse järjestetyissä lomituksissa. Lomitusedun arvo voidaan periä takaisin myös kunnan lomittajaa käytettäessä.
Peruste on virheelliset tiedot, joita lomahakemuksessa annettiin paikallisyksikölle. Takaisinperintää voidaan kohtuullistaa varsinkin, jollei viljelijä antanut vääriä tietoja.
”Itse järjestetyissä lomituksissa ei toistaiseksi takaisinperintöjä ole tehty”, asiakaspalvelujohtaja Antti Huhtamäki Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta (Mela) sanoo.
Omia lomittajia viljelijät käyttävät vuosilomissa ja sijaisavuissa. Viljelijällä voi olla tilalleen sopiva lomittaja, tai paikallisyksikkö ei pysty lomittajaa järjestämään.
Mela tehostaa lomitusrahojen käytön valvontaa. Lakia muutettiin viime vuoden alusta. Valtio kustantaa lomitukset valtaosin, jolloin toimintaa säännellään tarkoin.
”Valtion korvausta ei makseta, jollei peruste ole hyväksyttävä”, hallitusneuvos Riitta Kuusisto sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) täsmentää.
Virheellisesti käytettyjä lomitusrahoja Mela voi periä viisi vuotta takautuvasti. Nyt alkuvaiheessa perintä ulottuu useita vuosia aikaan ennen lainmuutoksen voimaantuloa.
Ennen lomitusrahojen käyttöä valvottiin lähinnä tilivuosittain. Mela maksoi lisää tai paikallisyksikkö palautti rahaa sen mukaan, mitä hyväksytysti kului. Samalla tarkastettiin lainmukaisuutta.
Mela voi periä lomitusten paikallisyksiköltä ennakoita takaisin tai evätä loppuerät, jolleivät kustannukset ole hyväksyttäviä. Paikallisyksikkö voi periä rahan lomaa saaneelta viljelijältä.
”Viljelijä on periaatteessa velvollinen tarkistamaan lomituspäätöksen oikeellisuuden”, Huhtamäki näkee.
Lomitusrahan takaisinperintä lomansaajalta edellyttää lomituspäätöksen purkamista. Sitä haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Päätösten purkua on haettu hyvin vähän.
KHO ei ole Huhtamäen mukaan purkanut yhtään lomituspäätöstä tähän mennessä. Honkajoki haki sitä kahdesta pitkittyneestä sijaisavusta. Perusteita purkamiseen ei löytynyt.
Honkajoki ja Somero joutuvat palauttaman lomitusten valtionkorvauksia takaisin. Melassa päätettiin takaisinperinnästä syksyllä. Laskut erääntyvät nyt tammikuussa.
Näissä paikallisyksiköissä opastettiin Melan mukaan liikaa ja väärin perustein maatalouslomittajia tilan töihin, kun näille haluttiin lisää työtunteja työpäivään.
Matkakustannuksia on lomittajille maksettu perusteetta muutamia tuhansia euroja. Sijaisapua myönnettiin virheellisesti. Vuosilomia sai, vaikkei ollut myel-vakuutusta kuten pitäisi.
Someron kaupunki joutuu maksamaan lomitusrahoja takaisin 188 559 euroa. Kaupunki oli vastuullinen paikallisyksiköstään. Honkajoen paikallisyksikköä laskutetaan 10 529 euroa.
Mela julkisti pienen tuumaustauon jälkeen tarkennettuja tietoja takaisinperinnän kohteista ja summista. Maaseudun Tulevaisuus pyysi niitä viikko sitten ensi kertaa.
Huhtamäki myöntää nyt, että julkisten varojen käytöstä pitää voida kertoa avoimesti. Yksittäisiä maatiloja tai viljelijöitä koskevia tietoja ei kuitenkaan kerrota.
STM:n Kuusisto pitää Melan velvollisuutena kertoa yleisesti lomitusrahoista ja niiden käytöstä. Yksittäiset asiakastiedot eivät ole julkistettavaa tietoa.
”Tiedottamisessa tapaa yleistä varovaisuutta valitettavan usein”, Kuusisto nuhtelee.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
