Ammattiopetuksesta olisi vientituotteeksi
Harva suomalainen oppilaitos on ryhtynyt tekemään koulutusviennistä liiketoimintaa.
Kuva: Kari SalonenSuomalainen ammatillinen opetus kiinnostaa maailmalla, kertoo oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Jansson Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniasta.
Opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OPM) vahvistaa Janssonin näkemyksen. Hänen mukaansa kyselyjä tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämisestä tulee paljon.
Suomalaisessa ammattikoulutusmallissa tyypillistä on yritysten ja oppilaitosten läheinen yhteistyö. Riihimäen mukaan malli toimisi monessa maassa paremmin kuin esimerkiksi saksalainen oppisopimuskoulutukseen pohjaava malli.
Ulkomaisesta kiinnostuksesta huolimatta harva oppilaitos on kuitenkaan kyennyt tekemään koulutusviennistä liiketoimintaa.
Jotta kilpailuihin päästään mukaan, tarvitaan todisteita siitä, että organisaation rahkeet ja osaaminen riittävät ohjelman tuloksekkaaseen läpivientiin.
”Se ei riitä, että olemme kansallisesti hyviä ammatillisessa koulutuksessa ja voimme sen osoittaa täällä kotimaassa”, Jansson valottaa.
”Esimerkiksi Maailmanpankin ja muissa isoissa ohjelmissa pitää olla takana kaksi tai kolmekin koulutusorganisaatiota, jotta niitä voi edes hakea.”
”Siksi nämä ohjelmat ovat usein kansainvälisten suurten konsulttifirmojen leipää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
