Suomessa herättiin rauniopelastustaitojen puutteeseen
Pelastustyö esimerkiksi sortuneessa kerrostalossa vaatii kovaa henkistä ja fyysistä kanttia.
Rauniopelastustehtävissä on tyypillistä, että keikat kestävät pitkään, jopa päivien ajan. Niissä toimiminen vaatii Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusryhmänjohtajan Aki Sirénin (vas.) mukaan kovaa henkistä ja fyysistä kanttia. LEHTIKUVA / Jarno Artika.Pelastustoimessa on havahduttu rauniopelastustaitojen puutteeseen Suomessa. Tällä hetkellä varsinaisia rauniopelastusryhmiä on Suomessa vain kolmella taholla. Rauniopelastustaidot eivät myöskään toistaiseksi ole kuuluneet pelastajien peruskoulutukseen.
Tätä vajetta yritetään nyt paikata. Tärkein yksittäinen syy siihen on Ukrainan sota. Myös ilmastonmuutos ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen vaikuttavat varautumistarpeisiin.
Sortumapelastaminen on yläkäsite, joka pitää sisällään rakennusten sekä maa- ja lumimassojen sortumista aiheutuneet pelastustilanteet. Rauniopelastamisesta voidaan puhua rakennetussa ympäristössä.
”Kymmenisen vuotta sitten tämä aihe ei näiden kolmen alueen ulkopuolella juuri kiinnostanut.”
Helsingin pelastuslaitos sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos perustivat omat raunio- ja sortumapelastusjoukkueensa kymmenisen vuotta sitten. Lisäksi pohjoisessa toimii pelastuslaitosten yhteinen arktinen pelastusjoukkue (Arctic Rescue Team), jonka erityisosaamiseen kuuluvat esimerkiksi lumivyöryt ja tulvantorjunta.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusryhmänjohtajan Aki Sirénin mukaan muilla pelastuslaitoksilla on toistaiseksi ollut yksittäisiä rauniopelastusharjoituksia. Kyselyjä on kuitenkin alkanut tulla.
”Kymmenisen vuotta sitten tämä aihe ei näiden kolmen alueen ulkopuolella juuri kiinnostanut. Nyt asia kiinnostaa aivan varmasti kaikkia”, Sirén kertoo.
Sirén täydentää, että Jani Kareinen käynnisti toiminnan Pohjois-Karjalassa vuonna 2015. Kareinen toimii nykyisin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtajana.
”Päivittäinen henkilöstö ei riitä, jos tehtävä vaatii kymmeniä ihmisiä ja kestää päiviä.”
Sirén on mukana Pelastusopiston vetämän Sope-hankkeen ohjausryhmässä. Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku -hankkeen tarkoituksena on ensimmäistä kertaa linjata kansalliset raamit sille, millä tavoin rauniopelastamistilanteissa tulisi toimia, millaisia taitoja siinä vaaditaan ja miten niihin kouluttaudutaan. Koulutus koskisi myös sopimuspalokuntia.
Tavoitteena on, että kaikilla pelastusalalla työskentelevillä olisi perustiedot ja -taidot toimia rauniopelastustilanteissa. Tositilanteessa tukea voidaan pyytää toiselta pelastuslaitokselta.
”Resurssit ovat niin pienet, että pitkäkestoisissa tilanteissa kaikki kädet ovat tarpeen. Päivittäinen henkilöstö ei riitä, jos tehtävä vaatii kymmeniä ihmisiä ja kestää päiviä.”
Rauniopelastustehtävissä on tyypillistä, että keikat kestävät pitkään, jopa päivien ajan. Niissä toimiminen vaatii Sirénin mukaan kovaa henkistä ja fyysistä kanttia.
”Pahimmillaan tilanteet voivat olla hyvin raastavia.”
”Esimerkit erilaisista sortumista tulevat meille Ukrainasta ja maanjäristysalueilta.”
SOPE-hanke päättyy syksyllä 2026. Koulutuksen käynnistämiseen liittyvä keskeinen haaste on se, että Suomessa on rajallinen määrä ihmisiä, jotka voivat toimia alkuvaiheessa rauniopelastamisen kouluttajina.
Suomessa toimi 1990-luvulta lähtien kansainväliseen pelastustoimintaan tarkoitettu rauniopelastusmuodostelma Usar (Urban Search and Rescue). Sen toimintaa koordinoi ensin kriisinhallintakeskus CMC Finland ja sitten Pelastusopisto. Toiminta kuitenkin päättyi vuoteen 2021.
”Rauniopelastus ei ole mitään tähtitiedettä, mutta siihen kuuluu kokonaisuuksia, jotka pitää tietää. Tietotaitoa Suomesta löytyy, ja sen koordinointia aletaan kehittää. Työmaata on”, Sirén sanoo.
Sirénin mukaan esimerkiksi rakenteiden tuentaa voi harjoitella paloasemalla. Paras tapa harjoitella on kuitenkin purkukuntoisissa rakennuksissa.
”Esimerkit erilaisista sortumista tulevat meille Ukrainasta ja maanjäristysalueilta. Kerrostalokin voi aiheuttajan mukaan sortua monella tapaa.”
”Rauniokoiria Suomessa on jonkin verran, mutta käytännöt kouluttautumiseen ja pätevöitymiseen ovat kirjavia.”
Hallitus myönsi lisätalousarviossa 1,7 miljoonaa euroa sortumapelastamiseen liittyvän välineistön ja suojavarusteiden hankkimiseen vuosille 2025–2027. Valtionavustuksena myönnettävä rahoitus on hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin haettavissa.
Uudenmaan alueen pelastuslaitokset ovat lisäksi saaneet 1,66 miljoonaa euroa EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta rauniopelastuksen suorituskyvyn kehittämishankkeeseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,2 miljoonaa euroa.
Pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen sisäministeriöstä sanoo, että valtio voi erityisestä syystä osallistua sortumapelastusvälineiden hankkimiseen, mutta lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden on itse vastattava riskeistään ja niihin varautumisesta.
”Pelastuslaki on tässä selkeä. Toki realiteetit hyvinvointialueilla ovat tällä hetkellä aika haasteelliset.”
Aki Sirénin mukaan rauniopelastamiseen tarvittavaa erikoiskalustoa on tulossa kansallisten hankintojen myötä. Yhteistyötä on tehty tiiviisti Puolustusvoimien kanssa, jolla rauniopelastuskalustoa ja osaamista on entuudestaan.
Erikoiskalusto tarkoittaa esimerkiksi nosto- tai siirtolaitteita sekä rakenteiden tuentakalustoa. Sirén toteaa, että jonkinlaista läpäisykalustoa palokunnilla jo on, mutta pitkään kestävissä rauniopelastustehtävissä tarvitaan hyvin järeitä laitteita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi väline- ja konevuokraamojen kanssa. Ihmisten etsimiseen raunioista tarvitaan kuuntelu- ja katselulaitteita.
”Koirat ovat oleellinen osa etsintää. Rauniokoiria Suomessa on jonkin verran, mutta käytännöt kouluttautumiseen ja pätevöitymiseen ovat kirjavia. Sitäkin halutaan kehittää”, Sirén sanoo.
Pelastustoimella omia rauniokoiria ei ole, joten tähän asti koiria on saatu käyttöön esimerkiksi paikallisten yhdistysten kautta. Sirénin mukaan viranomaisyhteistyö asiassa on käynnissä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




