
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohti nousussa Suomen tasolle – fossiilienergian määrä kasvaa maailmassa
LUT:in professori Esa Vakkilainen ihmettelee, miksi hyvästä metsänhoidosta tuli taakka Suomelle.
Fossiilisten polttoaineiden osuus maailman energiankulutuksesta on 80 prosenttia ja määrä kasvaa joka vuosi. Uusiutuvan osuus jää alle 20 prosentin. Kuva: Kuvitus: Juho Leskinen
Hiilidioksidipäästöistä tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2018, kaikista kasvihuonepäästöistä vuodelta 2015. Kuva: Jukka PasonenÖljyllä, hiilellä ja maakaasulla tuotetun fossiilienergian kulutus kasvaa maailmalla jatkuvasti, samoin hiilidioksidipäästöt.
Energiayhtiö BP:n mukaan fossiilienergian kulutus kasvoi vuonna 2018 noin 2,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Myös uusiutuvan energian ja ydin- ja vesivoiman määrä kasvoi ja jopa hieman fossiilisia nopeammin.
Fossiilisten osuus energian käytöstä maailmassa on neljä viidesosaa.
Eniten käyttö kasvaa Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinan muutoksesta puhtaampaan energiaan puhutaan paljon, mutta päästöt kasvavat jatkuvasti.
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohti ovat kasvaneet vuoden 2000 kolmesta tonnista vuoden 2018 kahdeksaan tonniin ja Intian kaksinkertaistuneet kahteen tonniin samalla kun Suomen päästöt ovat pudonneet yhdestätoista alle 9 tonnin.
Kiinassa ja Intiassa on yli miljardi asukasta, Suomessa 5,5 miljoonaa.
Bioenergian osuus uusiutuvasta energiasta on noin 70 prosenttia ja vähenee hieman vuosittain samalla kun tuuli- ja aurinkosähkön osuus kasvaa, Maailman bioenergiajärjestö kertoo. Suomessa bioenergialla on kuitenkin korvattu fossiilisia polttoaineita runsaasti.
Suomen tavoite olla hiilineutraali jo vuonna 2035 on maailman tiukin. Lappeenrannan–Lahden LUT-yliopiston energiaprofessori Esa Vakkilaisen mukaan on selvää, että fossiiliset polttoaineet pitää saada nopeasti alas.
"Sen sijaan kysymys nieluista on aivan toinen. Tiedot ja laskenta kehittyvät ja samoin nielu pitkällä aikavälillä. Nyt ei pitäisi hätäillä esimerkiksi hakkuiden rajoittamisella."
Hänen mukaansa hiilen sidonnassa on pitkälti kysymys maassa olevasta hiilestä ja sen sitomisesta, mikä sekoitetaan keskustelussa puuston hiilimäärään.
Suomen hiilinielukeskustelu on Vakkilaisen mielestä lähtenyt pahasti laukalle, koska täällä metsää on hoidettu hyvin ja kasvu on kymmeniä miljoonia kuutioita käyttöä suurempi.
"On kummallista, miten hyvin tehdystä työstä on tullutkin taakka Suomelle. Tilanne on sama kuin Suomi kävelisi porukassa edellä ja heittäisi keräyshattuun joka vuosi 20 euroa. Muut maat tulevat perästä ja heittävät euron. Kun sitten jonakin vuonna Suomi pystyykin heittämään enää 10 euroa, muut alkavat huutaa ja syyttää, ettei Suomi tee osaansa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
