Paperiliitto ei tyydy nollalinjaan palkkaneuvotteluissa

Paperiliiton Petri Vanhalan mukaan on selvää, että palkkojen täytyy määräytyä vientialoilla. Kuva: Kari Salonen

Kun ensi vuoden syyskuussa aloitetaan liittokohtaiset tuloneuvottelut, ensimmäisenä tulessa ovat SAK:hon kuuluva Paperiliitto ja Metsäteollisuus, joka irtautui Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan liittokohtaisissa neuvotteluissa ei koko maan taloudella ole enää kovin suurta merkitystä, vaan toimialalla. "Metsäteollisuus on tehnyt viime aikoina melko hyvää tulosta."

"Nollakierrosta ei enää ole tulossa", hän linjaa MT:n haastattelussa.

Tosin hän saman tien lieventää vähän: "Ei meillä tosin mitään ylenpalttisia odotuksiakaan ole."

Myös alakohtaiset tekstiasiat ovat nyt aiempaa enemmän mukana.

Vanhala oli yllättynyt, kun Metsäteollisuus päätti alkukesällä irtaantua EK:sta.

"Ajattelin alun perin, että Metsäteollisuudelle riittäisi, että EK sanoutui irti keskitetyistä ratkaisusta. Metsäteollisuus on halunnut liittokohtaisia jo pitkään."

EK on ollut Vanhalan mielestä tasapainottava elin työantajaliittojen välisissä kahnauksissa, mutta se aika on mennyt. "Nyt neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken."

Edellinen liittokierros vuonna 2007 kävi Suomen kansantaloudelle kalliiksi, kun julkiset alat saivat reippaat korotukset. "Palkkoja korotettiin jopa yhdeksän prosenttia." Sen jälkeen talouden taantumassa on menty keskitetysti ja pienin korotuksin.

"Siitä ollaan yksimielisiä, että ratkaisujen pitää noudattaa vientialojen palkanmaksukykyä."

Niin on hänen mukaansa viime vuosina tapahtunutkin ja usein metalli on ollut päänavaajana. Nyt halogeenit kohdistuvat metsäalalle.

Joustot ovat tehtailla lisääntyneet, mutta Metsäteollisuus on alkanut vaatia konekohtaista joustavuutta. Se tarkoittaa, että jos tietyn koneen tekemä paperilaji ei mene kaupaksi, koneen työntekijöiden pitää joustaa.

Vanhalan mielestä nyt laajasti käytössä oleva tehdaskohtainen jousto on riittävä.

Paikallinen sopiminen ei sinänsä ole uutta Paperiliitolle, 80 prosenttia sopimuksista on paikallisia.

Metsäteollisuuden kuluista paperiliittolaisten osuus on vain 3–7 prosenttia. "Teollisuus on joutunut maksamaan tupo-kierroksilla kaikille saman verran tuottavuudesta riippumatta. Se lienee ollut yksi syy siihen, että Metsäteollisuus irtosi keskitetyistä."

EK:n rooli työmarkkinaneuvotteluissa on muuttunut, kun tulopoliittista kokonaisratkaisua (tupo) ei enää tehdä. Vientiliitot hoitavat asiansa itse, ja EK on entistä enemmän palvelualojen keskusliitto.

Metsäalalla tuottavuus on kasvanut. Paperiliiton työntekijämäärä on vähentynyt 1980-luvun yli 40 000:sta nykyiseen 16 000:een ja silti tuotanto on kasvanut.

Metsä Fibre muuttaa esimerkiksi sellutehtailla tehtäviä niin, että tiimit ratkaisevat asiat. Työnjohtajia ei järjestelmässä tarvita lainkaan.

Metsäalalla tuottavuus on viime vuosina kasvanut roimasti. "Kiky-sopimuksen viiden prosentin vuositavoite on meillä ollut todellisuutta jo monta vuotta", Vanhala sanoo.

Lue lisää:

Kiky ei tarkoitakaan kaikkien palkankorotuksiin nollalinjaa – "osassa yrityksiä menee ihan hyvin"