OAJ:n puheenjohtaja: Suomalainen koulutus on hälyttävässä tilassa ‒ oppilaiden ja koulujen arkea varjostaa resurssipula

Oppilaiden ja koulujen arkea varjostaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murron mukaan resurssipula. Opetusryhmien suuret koot ja opettajapula näkyvät oppilaiden arjessa. LEHTIKUVA.  Kuva: Eelis Berglund

Suomalainen koulutus on hälyttävässä tilassa, katsoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto. Hänen mukaansa kouluja ja oppilaitoksia vaivaa resurssipula, ja oppimisen taso on laskussa.

Opetusalan ammattijärjestön mukaan uudessa hallitusohjelmassa on koulutuksen kannalta hyviä kirjauksia, mutta myös pettymyksiä. OAJ:n mukaan hallituksen koulutuslupaukset olisi lunastettava syyskuun budjettiriihessä, ja niitä olisi lähdettävä toteuttamaan viipymättä.

Monen hallitusohjelman kirjauksen sisältö on Murron mukaan vielä auki. Kirjaukset ja tavoitteet eivät toteudu ilman riittävää rahoitusta, ja nähtäväksi jää, mitkä toteutuvat. Vielä on vaikea arvioida, mikä kaikki kouluissa muuttuu tällä hallituskaudella.

”Monen tavoitteen osalta rahoitusta ei ole turvattu”, Murto sanoi STT:lle. OAJ piti keskiviikkona tiedotustilaisuuden koulutuksen ajankohtaisista teemoista.

Koulujen uusi lukuvuosi alkaa ensi viikolla.

Oppilaiden ja koulujen arkea varjostaa Murron mukaan resurssipula. Opetusryhmien suuret koot ja opettajapula näkyvät oppilaiden arjessa. Murron mukaan opettajien tulisi aidosti saada keskittyä työhönsä ja kohdata oppilaita, mikä on vaikeaa suurissa ryhmissä.

Tärkeää olisi myös opetustilanteiden rauhoittaminen ja se, ettei opettajia kuormitettaisi ylimääräisillä hankkeilla.

”Ja ylipäänsä huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö, oppilashuollon toimivuus ja moniammatillinen yhteistyö. Kyllä nämä ovat niitä, mitkä käytännön arjessa näkyvät”, Murto summaa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu opettajapulan ratkaisemiseksi OAJ:n mukaan hyviä uudistuksia. Hallitus aikoo nostaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä niin, että vuosittain koulutetaan vähintään 1  400 varhaiskasvatuksen opettajaa. Kirjaus on Murron mukaan välttämätön.

”Opettajapula on hälyttävä varhaiskasvatuksessa ja sinne tarvitaan ehdottomasti lisää opettajia, mutta myös muita varhaiskasvatuksen alan ammattilaisia”, Murto sanoo.

Hallitusohjelman mukaan perusopetukseen on osoitettu ensi vuodelle 50 miljoonaa euroa. Rahojen käyttökohdetta ei ole vielä osoitettu.

OAJ:n toiveena on, että ne kohdistettaisiin tasa-arvorahoituksen vakiinnuttamiseen korkeammalle tasolle. Tällöin rahat voisi Murron mukaan kohdistaa opetukseen, eli opettajien rekrytointeihin, pienempiin ryhmiin ja vähimmäistuntimäärän nostoon.

Hallitusohjelma lupaa ensi vuodelle myös 5 miljoonaa euroa lisärahaa sekä ammatilliselle että lukiokoulutukselle. OAJ:n mukaan ne olisi hyvä osoittaa tukiopetukseen ja opinto-ohjaukseen, sekä ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen ja erityisopettajien antaman tuen lisäämiseen.

Yhdeksi tärkeimmistä hallitusohjelman kirjauksista Murto nostaa myös oppimisen tuen uudistuksen. Murron mukaan yhä useammalla oppilaalla on haasteita oppimisen kanssa. Oppimisen tuki tulisi saada ulottumaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Oppimisen tuki on Murron mukaan olennainen asia, jotta suomalaisten oppimistulokset voitaisiin saada nousuun.

OAJ toivoo, että hallituksen suunnittelemia leikkauksia, kuten kuntien indeksileikkauksia ja aikuiskoulutustuen lakkautusta, voitaisiin harkita uudelleen ja jopa perua. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen osuisi OAJ:n mukaan opetusalan resurssipulaan. Lisäksi OAJ toivoo miljoonaan euron rahoitusta opettajarekisterin perustamisen jatkamiseksi.

OAJ:n Murto kertoo seuranneensa Suomen poliittisten päättäjien ympärillä käytyä yhdenvertaisuuskeskustelua hyvin huolestuneena.

”Vahva oma viestini on nyt aikuisille ja erityisesti poliittisille päättäjille, että heidän sanoillaan ja teoillaan on merkitystä sille”, minkälaisen esimerkin he antavat nuorille tässä yhteiskunnassa.

Murto uskoo, että kesän aikana käyty rasismikeskustelu nousee kouluissa esiin tavalla tai toisella. Murto kuitenkin peräänkuuluttaa myös yhteiskunnallista keskustelua aiheesta.

”Voi olla, että se nousee oppilaiden ja opiskelijoiden osalta esiin, ja silloin siitä on hyvä käydä keskustelua kouluissa ja oppilaitoksissa.”

Murron mukaan suomalaisilla kouluilla ja opettajilla on hyvät valmiudet rasismin ja yhdenvertaisuuden käsittelyyn, sillä laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät yhdenvertaisuuden edistämistä ja ihmisarvon kunnioittamista. Opettajia ohjaavat myös opetusalan eettiset periaatteet.

”On välttämätöntä käydä keskustelua siitä, että aidosti kunnioitetaan ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta ja monikulttuurisuutta, ja minkäänlaista rasismia ei pidä hyväksyä. Sen pitää näkyä myös käytännön teoissa, ei pelkästään sanoissa”, Murto sanoo.

Murto ei osaa vielä arvioida, miten laajasti tai haastavasti kesän aikana käyty rasismikeskustelu näkyy oppilaiden ja opiskelijoiden arjessa.

Suomalaiskoulujen valmiudet käsitellä rasismia ovat Itä-Suomen yliopiston lehtori Anne-Mari Souton mukaan hyvin vaihtelevat.

”On kouluja ja opettajia, jotka ottavat sen vakavasti, mutta toisaalta tutkimuksetkin osoittavat, että koulu on edelleen yksi keskeisin ympäristö, missä lapset ja nuoret kokevat rasismia”, hän kertoo STT:lle.

Koulujen pitäisi olla turvallisia tiloja kaikille, mutta rasismi tekee Souton mukaan niistä osalle oppilaista turvattomia. Rasismi kouluissa ei ole Souton mukaan ainoastaan oppilaiden välinen ongelma, vaan sitä koetaan myös opetushenkilökunnan suunnalta.

”Toivon, että nyt kun tilanne on kärjistynyt, myös kouluissa keskusteltaisiin yhdessä opettajien kanssa ja opettajat saisivat rehtoreilta ja muulta koulun johdolta tukea aiheen käsittelyyn.”

Souto korostaa, että rasismi on aivan kaikkien Suomen koulujen ongelma. Myös niiden, joissa valtaosa oppilaista on valkoihoisia suomalaisia.

”Jos ajatellaan vaikka meidän hallitusta nyt, niin onko meidän peruskoulumme onnistunut aikanaan heidän kouluttamisessaan, jos sen tehtävänä on ollut jo vuosikymmeniä ihmisoikeuskasvatus?”

Antirasistisen kasvatuksen osaamisen vahvistaminen koskee Souton mukaan kaikkia koulutusasteita, koko koulutusjärjestelmää.

Opettajat eivät Souton mukaan ole välttämättä saaneet opettajankoulutuksesta tarpeeksi tukea teeman käsittelyyn. Rasismia ja antirasistista kasvatusta käsitteleviä kursseja ja sisältöjä on opettajankoulutuksessa Souton mukaan hyvin vähän.

Tutkija toivoo, että opettajien ja koulujen lisäksi myös lapsia ja nuoria tuettaisiin aiheen käsittelyssä. Opettaja voisi esimerkiksi kysyä oppilailta tapoja, miten he haluaisivat rasismia käsitellä, sekä pohtia, millaisissa ryhmissä keskustelua käydään.

Rasististen ilmausten yhteiskunnassa hyväksytymmäksi tuleminen vetää opettajilta niin sanotusti mattoa jalkojen alta. Souto toivoo, että rasistisiin puhetapoihin puututaan koulussa jatkossakin.

”Sitä puhetta, mikä on koulussa kiellettyä, ovat nyt käyttäneet ihmiset, jotka ovat ministerin tehtävissä”, Souto sanoo.

Souton mukaan olisi myös tärkeää, että rasismikeskustelu ei jää hallituksen julkilausumien varaan, vaan siitä seuraisi käytännön tekoja ja sitoutumista antirasismiin.