Suomen päästökiintiöt Itämereen kutistuivat

Kuva: Kari Salonen

Itämeren maiden ympäristöministerit antoivat neuvotteluiden jälkeen yhteisen julkilausuman muun muassa ravinteiden maakohtaisista vähennystavoitteista. Päätös tiukentaa lähes kaikkien rantavaltioiden päästökiintiöitä, myös Suomen.

Tähtäimessä on kohentaa Itämeren tilaa vuoteen 2021 mennessä. Suomen vähennystavoite typpipäästöissä on yli 2 400 tonnia vuodessa, mikä on kaksinkertainen aiemmin sovittuun verrattuna. Myös fosforipäästöjä vähennetään tuplamäärä eli 330 tonnia.

Ympäristöjärjestöt eivät pidä Kööpenhaminassa torstaina esiteltyjä toimenpiteitä riittävinä Itämeren tilan kohentamiseksi. Ongelmana on järjestöjen mukaan se, että toimenpiteiden toteutukselta puuttuu poliittinen tuki.

Kysymys laivaliikenteen typpipäästöistä uhkasi hetkellisesti jo vesittyä, kun Venäjä ei halunnut aihetta julkilausumaan.

Lopulta asiaan päätettiin palata ensi vuonna, kun kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa on ensin ratkaistu se, koska rajoitusalue tulisi voimaan.

”Venäjä ei halunnut vielä ilmaista valmiuttaan siihen, että koska se astuisi voimaan ja koska tämä hakemus voitaisiin jättää. Näin ollen asiaan palataan IMO:n kokouksen jälkeen”, kertoi ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) neuvotteluiden kulusta.

Puola lupautuu raportoimaan Gdanskin kipsisakka-altaan ympäristöarvioinnin tuloksista Itämeren suojelukomissiolle. Muun muassa WWF kuitenkin kritisoi sitä, että Puolan kohdalla ravinteiden vähentämistavoite kirjattiin vain viitteelliseksi.