Heikko kuntatalous ja väestörakenteen muutos muuttavat koulutusnäkymiä – Lapsikato uhkaa erityisesti kyläkouluja

Jasmin Lahti leikki Vahalahden koulun voimistelusalissa koululaisten Kivaa yhdessä -kerhossa. Kuva: Rami Marjamäki

Vahalahden koulun oppilaat Kristian Auvinen ja Vilma Salo kurkistelevat ikkunasta pihan tapahtumia. Kuva: Rami Marjamäki

Toiminnassa oleva koulu on ylpeydenaihe jokaiselle kylälle, josta sellainen vielä löytyy. Väestörakenteen muutos ja hankala taloustilanne ovat kuitenkin johtaneet kouluverkon karsimiseen monessa kunnassa. Vuonna 2018 Suomessa lakkautettiin tai yhdistettiin yhteensä 47 peruskoulua. Luvussa ovat mukana perusasteen erityiskoulut.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) maalaili tammikuun lopussa Iltalehden haastattelussa, että syntyvyyden lasku voi johtaa peruskoulujen katoamiseen joistakin kunnista kokonaan. Väestörakenteen muutos asettaa kunnat vaikeaan tilanteeseen.

”Aina ei välttämättä ole kyse siitä, että koulujen kustannukset olisivat liian suuret. Laskevien oppilasmäärien takia on toisinaan järkevää arvioida kouluverkon rakennetta uudelleen”, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

Talouden näkökulmasta suuret yksiköt ovat kunnille houkuttelevia. Koulun oppilasmäärän kasvaessa oppilaskohtaiset kustannukset laskevat, sillä opetuksen, ruokailun, kiinteistöjen ylläpidon ja hallinnon kaltaiset kustannukset jakautuvat useamman oppilaan kesken.

Yhden koulun lopettaminen siirtää sen oppilaat kuitenkin toiseen kouluun, joten heidän opetuksensa kustannukset eivät katoa kokonaan.

Taloudellisen näkökulman lisäksi on kuitenkin otettava huomioon myös muita seikkoja. Kouluihin liittyy monesti vahva tunneside.

”Kuntalaisille koulu on hyvin tärkeä lähipalvelu”, Sjöström sanoo.

Mari Alanen, Erja Alanen, Jari Yli-Heikkilä, Elina Kurki ja Markku Kujansuu taistelevat koulun säilyttämisen puolesta. Kuva: Rami Marjamäki

Nokialla Sarkolan kylässä sijaitsevan Vahalahden koulun lakkautus tuli kuntapäättäjien pöydälle ensi kerran jo 1970-luvulla. Sarkola liitettiin tuolloin Nokian kauppalaan.

”Silloin käytiin kuntapäättäjien kanssa keskustelua, mutta nopeasti päätettiin, että koulu saa jatkaa toimintaansa”, kertoo kylällä asuva luomuviljelijä ja agrologi Jari Yli-Heikkilä.

Vahalahden koulussa vuonna 1974 opintiensä aloittanut viljelijä muistelee, että hänen kouluaikoinaan oppilaita oli noin 20. Alimmillaan oppilasmäärä kävi 1990-luvulla, jolloin koulussa oli vain 14 oppilasta. Nykyisin heitä on nelisenkymmentä.

Vuonna 2016 Nokialla puitiin kouluverkkoa ja siinä yhteydessä kahden kyläkoulun lakkauttamista. Vahalahden lisäksi listalla oli läheinen Taivalkunnan koulu. Tuolloin päätöksentekoa siirrettiin viidellä vuodella eteenpäin. Päätös koulujen kohtalosta tehdään aikaisintaan syksyllä 2021.

Nokian sivistysjohtaja Pauliina Pikka kertoo, että lakkautettavien koulujen kustannukset nykyisellä kulurakenteella ovat yhteensä vajaat 500 000 euroa. Kuntaliiton tilastojen mukaan Nokian perusopetuksen kustannukset ovat yhteensä noin 34 miljoonaa euroa.

Jos lakkautuspäätös olisi tehty, Taivalkunnan oppilaat olisi todennäköisesti siirretty Nokian kouluun, joka sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä, Pikka sanoo. Vahalahden koulusta oppilaat olisivat siirtyneet joko samaan Nokian kouluun tai vaihtoehtoisesti Tottijärvelle, jonka kanssa Vahalahdella on jo yhteinen hallinto.

”Toki tässä on huomioitava taloudellinen, mutta myös toiminnallinen puoli. Voiko koulu olla toimiva ja tarkoituksenmukainen, jos oppilaita on 20 tai vähemmän”, kysyy Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.

Hänen mukaansa arviot kyläkoulujen oppilasmääristä ovat koruttomat. Viime vuosina kaupungissa on syntynyt 200 lasta vähemmän kuin vuosituhannen alun huippuvuosina.

Kaupunginvaltuuston päätöksellä koulujen lakkautuspäätös ei kuitenkaan ole asialistalla ennen syksyä 2021. Väätäinen ei ryhdy arvailemaan, millaisia ratkaisuja valtuusto mahdollisesti tekee muutaman vuoden kuluttua.

Hänen mukaansa edellinen kamppailu koulujen kohtalosta sai kyläläiset ryhtymään toimeen uusien asukkaiden ja oppilaiden hankkimiseksi.

Sarkolassa asuva viljelijä Jari Yli-Heikkilä kertoo, että kylällä on myynnissä kaksi tonttia. Kylä on myös lähtenyt mukaan Pirkanmaalla toimivan Pirkan kylät ry:n hiilensidontahankkeeseen, jossa kylän energiatehokkuutta pyritään parantamaan.

”Yritämme nyt saada kylälle mahdollisimman paljon näkyvyyttä”, Yli-Heikkilä sanoo.

Nokia on vahvaa muuttovoittoaluetta, kertoo kaupunginjohtaja Väätäinen.

”Tiedostan, että kaikki eivät halua kerrostaloihin”, hän sanoo.