”Yhtenä vuotena samassa mutkassa meni 18 autoa ojaan” ‒ Päijälässä muistellaan vanhoja ja valmistaudutaan tuleviin Jyväskylän MM-ralleihin

Paikallista talkooväkeä Kuhmoisten Päijälän kylässä Pirkanmaalla. Rallien valmistelu vie valtavan määrän työtunteja talkoolaisilta. Kuva: Carolina Husu

Mäkinen ja mutkainen soratie uhkuu rallitunnelmaa Pirkanmaan metsäisessä maastossa. Tie vie Kuhmoisten Päijälän kylään, jossa valmistaudutaan tällä viikolla järjestettäviä Jyväskylän MM-ralleja varten.

Ralleissa on tunnetusti vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Niistä kertoo Päijälän pätkän EK-päällikkö Oskari Röman.

”Joka vuosi on tapahtunut jotain. Yhtenä vuotena samassa mutkassa meni 18 autoa ojaan ja se aiheutti lähtöpäässä vähän ongelmia. Kovin pahoja vahinkoja ei ole onneksi sattunut”

Mutkan rinteessä olikin seuraavana vuonna yli 2000 ihmistä odottamassa ulosajoja. Mutkaa kutsutaan Ogierin mutkaksi. Samaisessa kurvissa Sebastian Ogier ajoi ojaan vuosituhannen alussa.

Vaikka ulosajoja on tullut, kertaakaan ei ole Röman joutunut keskeyttämään rallia.

Suomessa rallien turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Iso osa valmisteluista ja työstä menee turvallisuusjärjestelyihin. Päijälän reitti, sekä Jyväskylän MM-rallit kokonaisuudessaan, ovatkin saaneet kansainvälistä ylistystä juuri tästä.

Tulevat rallit ovat pitäneet paikallisten yhdistysten väkeä kiireisenä viime päivät. Yhdistykset vastaavat yleisistä järjestelyistä, kuten esimerkiksi järjestyksenvalvonnasta, viitoituksista, käymälöistä, aidatuista katselupaikoista ja myyntikojuista.

Teiden varsilla on satapäin kylttejä ja punaista verkkoaitaa metri toisensa perään. Vaikka talkooväki ei olekaan keski-iältään aivan nuorimmasta päästä, tarmoa tekemiseen löytyy.

Päijälän rallireitti kulkee komean honkametsän keskellä. Näkyvyyttä pisaa, eikä puskassa tarvitse kykkiä. Kuva: Carolina Husu

Yhdistysten pääkoordinaattorina rallien järjestämisessä toimiva Hannu Lahtinen kertookin juuri talkoohengen olevan suurin voimavara.

”Työstä ei makseta kenellekään mitään. Edes maanomistajille ei makseta parkkipaikoista. Tämä on puhdasta talkootyötä ja se toimii, koska ralleista saatavat tulot jäävät kylään paikallisille yhdistyksille. Jos ulkopuolinen yksityinen toimija vastaisi järjestämisestä, tämä ei onnistuisi.”

Urakkaan osallistuu yhteensä 270 henkilöä. Puitteiden rakentaminen ja purku vievät noin kuukauden. Monien kesälomat menevät kokonaan talkoissa.

Päijälä on erikoiskoeosuuksista ainoa, jossa päävastuun kantavat paikalliset yhdistykset. Muilla reiteillä järjestäjinä ovat alueiden autourheiluseurat, joiden apuna yhdistykset toimivat.

Röman korostaa myös paikallisen toimeliaisuuden merkitystä.

”Paikalliset yhdistykset ovat korvaamattomia rallien järjestämisen kannalta. Ilman niitä homma ei toimisi näin sujuvasti. Rahalla toki saadaan kaikki järjestettyä, mutta jostain se raha pitää hankkia. Lippujen hinnat olisivat varmasti korkeampia.”

Päijälä on yksi rallien suosituimmista osuuksista. Viikonlopuksi odotetaan noin kymmentä tuhatta kävijää.

Seudulla on pitkät perinteet suomalaisessa rallissa. Jyväskylän suurajoja on ajettu siellä 1960-luvulta lähtien. Reitit ovat toki muuttuneet vuodesta toiseen.

Paikallisen metsästysseuran puheenjohtaja Mika Liehu kertoo myyneensä makkaraa jo pikkupoikana rallikansalle. Eräät muistoesineet ovat edelleenkin tallella tuolta ajalta.

”Huoltoparkki oli vanhan kaupan pihassa. Siinä kävivät pyörähtämässä Hannu Mikkola ja Michele Mouton. Moutonin auton renkaiden vaihdoista maahan jääneet mutterit kelpasivat silloin pikkupojalle. Ne ovat minulla edelleenkin tallella.”

Edellisissä ralleissa samainen Mouton oli sanonut Päijälän olevan järjestelyiltään yksi parhaista, ellei paras reitti. Tähän olivat paikalliset varsin tyytyväisiä.

Kuvassa vasemmalta oikealle EK-päällikkö Oskari Röman, metsästysseuran puheenjohtaja Mika Liehu, Päijälän seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leena Bragge, talkoopäällikkö Jouko Ikonen ja pääkoordinaattori Hannu Lahtinen. Takana kuuluisa Ogierin mutka. Kuva: Carolina Husu

Viralliset katselualueet ovat sijoitettu paikkoihin, joista ihmiset ovat eniten kiinnostuneita. Näitä ovat tiukat mutkat ja mäet. Kaikille valmiiksi mietityt paikat eivät kuitenkaan kelpaa.

Osa tarpoo pitkiäkin matkoja päästäkseen omalle uniikille ralliapajalle. Samat henkilöt nukkuvat monesti metsässä edeltävän yön ja odottavat valmiina paikan päällä rallien alkamista.

Suurempia ongelmia ralliväen kanssa ei ole ollut, mutta välillä autoja ja majoituksia on väärissä paikoissa.

”Katsojia on välillä majoittautuneena mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Yhtenä vuotena tšekkiläinen perhe oli ajanut asuntoauton suoraan kaurapeltoon kotini vieressä”, Lahtinen kertoo.