Männikkö täynnä menninkäisiä
Tästä menninkäisjoukosta löytyvät 29. maaliskuuta nimipäiviään viettävät Jonni, Jouni, Joni, Joonas, Joona ja Jonne. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoJUUKA (MT)
Mitä ihmettä juukalaisessa metsässä on tapahtunut, mistä menninkäiset ovat sinne tulleet? ”Kaikki alkoi risoista kengistä, haltioista ja hiiristä, luovan hulluuden näyttelystä”, naurahtaa juukalainen Pirjo Kaukosuo.
Ensimmäiset menninkäiset olivat esillä, kun Pirjo vietti miehensä Alpo Kaukosuon kanssa yhteisiä satavuotisjuhlia pariskunnan kesämökillä.
Kaukosuot paluumuuttivat Vantaalta Juukaan vuonna 2006. Siitä alkaa menninkäispolun historia.
”Nämä eivät ole nukkeja, eikä niitä ole tehty leikkejä varten.”
Menninkäisiä ei ole aseteltu sattumanvaraiseen järjestykseen Kaukosoiden kesämökin maastoon noin 700 metriä pitkän polun varteen.
Jokaisella on nimi. Mutta ei mikä tahansa nimi, vaan nimi, joka löytyy suomenkielisestä almanakasta. Siiri, Into, Ahti ja Ahto ovat polulla vierekkäin, aivan kuten nimet ovat peräkkäisinä päivinä kalenterissa.
Osa menninkäisistä seisoo polun varrella, osa killuu puussa vanhoissa rintaliiveissä, jotkut ovat päässeet huuhteluainepullosta tehtyyn autoon ja toisille Pirjo on nikkaroinut puisen penkin.
”Jokaisella menninkäisellä on henkilökortti, ne on kuvattu ja arkistoitu”, kertoo Pirjo.
Menninkäispolussa ei ole kyse vain polun varrelle asetetuista itsetehdyistä hahmoista. Siinä on kyse paljon muusta. ”Menninkäisten tekeminen on selviytymistä”, sanoo Pirjo.
Hänen kätensä kaipaavat jumppaa, jotta sairauden aiheuttamat säryt pysyisivät kurissa. ”Menninkäisiä tehdessä ei ehdi ajatella sairauksia. Kierrämme Alpon kanssa menninkäispolkua päivittäin. Siinä saa raitista ilmaa, liikuntaa ja nauttia luonnosta.”
Käsijumpan lisäksi menninkäiset tarjoavat aivojumppaa, sillä Pirjo on opetellut almanakan nimipäiväsankarit ulkoa. Jokaiseen menninkäiseen on kiinnitetty lappu, missä lukee sen nimi ja päivämäärä.
Pirjo ei juuri lappuja katsele, kun hän kohentaa tuulen kaatamaa menninkäistä ja esittelee sen.
Menninkäisiä ei ole tehty kangaskaupan tai askartelutarvikeliikkeen uusista materiaaleista, vaan pääasiassa kierrätetty vanhaa ja tarpeetonta.
”Kaupasta ostan menninkäisten silmät ja kasvoiksi tulevan kankaan. Muuten kierrätän. Kun aloitin, hyödynsin omia tarpeettomia materiaaleja, nyt tutut tarjoavat vaikka mitä”, kertoo Pirjo.
Tyhjiä liimapulloja voi käyttää menninkäisraketin valmistukseen ja vanhoille pullonkorkeillekin löytyy käyttökohde.
Pirjo tekee menninkäisiä sarja- ja vaihetyönä. Työkaluista käytössä ovat muun muassa porakone, vannesaha, lankanaulain ja ompelukone. ”Teen näitä vain silloin, kun tuntuu hyvältä ja vointi sen sallii.”
Kierrätys jatkuu valmistumisen jälkeenkin, sillä Kaukosoiden kesämökin pihapiirin eläimet hyödyntävät menninkäisiä pesänrakennuspuuhissaan.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
