Seinäjoella pyritään vaikuttamaan tuulivoiman rakentamisen suojaetäisyyksiin. Nurmossa asuvat Anniina Ollila ja Minna Mäki tekivät alkuvuodesta kuntalaisaloitteen, jossa vaaditaan tuulivoimalan ja asuinrakennusten välille kolmen kilometrin suojaetäisyyttä.
Aloitteen taustalla ovat Seinäjoen kaupungin suunnitelmat kaavoittaa Nurmonjokilaaksoon Seinäjoen ja Lapuan välille kymmeniä kookkaita tuulivoimaloita.
”Ensi kerran sain kuulla tuulivoimasuunnitelmista viime vuoden toukokuussa, kun Ilkka-Pohjalaisessa uutisoitiin, että Atrian viereen suunnitellaan rakennettavaksi seitsemää tuulivoimalaa. Tässä vaiheessa en vielä uhrannut asialle sen kummemmin ajatuksia”, Nurmonjokilaaksossa asuva Mäki kertoo.
”Kun asiasta uutisoitiin seuraavan kerran viime syksynä, puhuttiinkin jo 35–37 voimalasta, jotka ovat maailman suurimpia, 300 metriä korkeita. Kävi myös ilmi, että nehän ovat tulossa kahden kilometrin päähän omalta tontilta.”
Nurmonjokilaaksossa niin ikään asuva Anniina Ollila kertoo, että kolmen kilometrin suojaetäisyyttä tuulivoimalle vaativa kuntalaisaloite on kerännyt yli 1 100 allekirjoitusta.
”Ihmiset ovat huolissaan siitä, mitä vaikutuksia näin lähelle tulevilla voimaloilla on. Valtavat voimalat näkyisivät täältä Seinäjoen keskustaan saakka, jonne on matkaa yli kymmenen kilometriä. Tasaisten peltojen keskellä ne hallitsevat maisemaa”, Ollila toteaa.
Seinäjoen kaupungin kaupunkiympäristöjohtajan Juha Takamaan mukaan kaavoitusprosessi tuulivoimarakentamisesta on käynnistetty, mutta mitään sitovia päätöksiä ei vielä ole tehty.
”Kaavaprosessissa itsessään menee vähintään kahdesta kolmeen vuotta. Tehdään ympäristövaikutusten arviointi, muita kaavan vaatimia selvityksiä sekä kuullaan paikallisia asukkaita. Sen jälkeen Seinäjoen kaupunginvaltuuston täytyy hyväksyä asia”, Takamaa sanoo.
”Kun valituksiakin näyttäisi tulevan ja niitä käsitellään, niin tuulivoimaa voidaan päästä rakentamaan aikaisintaan vuosikymmenen puolivälin jälkeen.”
Kaksi käynnissä olevaa kaavaprosessia tuulivoimarakentamiseen liittyen ovat Isovuoren tuulipuisto Nurmonjokilaaksossa sekä Palopättäränmäen tuulipuisto Kuortaneen ja Seinäjoen rajalla, ulottuen Kouraan asti.
”Lamminnevan tuulipuisto jakautuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen. Atrian tonttiin liittyy seitsemän voimalan kokonaisuus, jonka taustalla on Taivaanraapijat-yhtiö. Lisäksi Fortum suunnittelee rakentavansa Nurmonjokilaaksoon useita kymmeniä voimaloita, joista osa tulisi Seinäjoen ja osa Lapuan puolelle”, Takamaa kertoo.
Palopättäränmäen tuulipuiston taustalla on Ilmatar. Sinne on suunnitteilla yhteensä 16 voimalaa.
Kaikki suunnitteilla olevat voimalat ovat hyvin kookkaita, lapakorkeudeltaan noin 300-metrisiä. Vertailukohtana Tampereen maamerkin, Näsinneulan, korkeus on 168 metriä ja Seinäjoen Lakeuden ristin 65 metriä.
Seinäjoen kaupungin kaupunkiympäristölautakunta teki alkuvuodesta päätöksen, ettei puolla kiinteää suojaetäisyyttä tuulivoimaloista asutukseen. Asia meni lautakunnassa äänestykseen, mutta enemmistön kanta voitti.
”Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa suojaetäisyydeksi on määritelty 1,6 kilometriä. Seinäjoen kaupunki voi kuitenkin omalla päätöksellään vapaasti poiketa tästä kumpaan tahansa suuntaan”, lautakunnan varapuheenjohtaja Juha Konttas (kesk.) sanoo.
”Kukin voimalahan sijaitsee omanlaisellaan paikalla. Siksi maastonmuodot ja muut asiat vaikuttavat esimerkiksi siihen, miten voimaloista syntyvä ääni kantautuu sen ympärille”, Konttas pohtii.
Lautakunnan jäsen Sirpa Syrjälä (sd.) korostaa, että tuulivoimapuistojen kaavoitus etenee huolellisessa harkinnassa.
”Ydinviestini ihmisille on, että mallinnus tehdään.”
Kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtaja Heikki Keskinen (kok.) on asiassa eri linjoilla lautakuntansa enemmistön kanssa.
”Itse kyllä ajattelen, että suojaetäisyys tarvittaisiin mallinnuksen lisäksi. Muilla on luottoa, että pelkkä mallintaminen riittää, mutta itse ajattelen suojaetäisyyden tuovan ihmisille turvaa.”
Myös lautakunnan jäsen Veikko Koivisto (kok.) kannattaa kiinteää suojaetäisyyttä.
”Suojaetäisyys tarvitaan, jonka lisäksi olisi hyvä mallintaa jokaisen myllyn kohdalta olosuhteet.”
Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen huomauttaa, että Suomen lainsäädännössä ei ole määritetty kiinteää etäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille.
”Turvallinen etäisyys määritetään mallintamalla tuulivoimalan äänen leviäminen ja sijoittamalla voimalat niin kauas asutuksesta, että määritetyt ohjearvot alittuvat. Mallinnustulokseen vaikuttavat maastonmuodot”, Mikkonen kertoo.
Voimalat ovat nykyään niin korkeita, että myös valon ja varjon vaihtelun mallintaminen on erittäin olennaista.
”Mallinnustulosta verrataan Tanskan tai Ruotsin ohjearvoihin”, Mikkonen sanoo.
Suomessa voimaloiden sijainnit määritellään kunnan tuulivoimaosayleiskaavassa.
”Eli päätösvalta asiassa on kunnalla.”
Nurmonjokilaakson asukkaiden toiveena on, että suojaetäisyydestä vielä uudelleen keskusteltaisiin Seinäjoen kaupungin päätöksenteossa.
”Toivoisin, että päättäjät vähän miettisivät asiaa meidän kannaltamme. Pitäisi miettiä, mitä ongelmia mahdollisesti voi ilmetä tuulivoimapuiston välittömässä läheisyydessä”, Minna Mäki sanoo.
”Henkilökohtainen mielipiteeni on, ettei näin lähelle runsasta asutusta pitäisi rakentaa yhtäkään voimalaa. On olemassa tutkimuksia, jotka antavat näyttöä tuulivoiman negatiivisista vaikutuksista ihmisten terveyteen”, Anniina Ollila painottaa.
Mäki ja Ollila viittaavat myös ruotsalaistutkimukseen, jossa alle kahden kilometrin päässä tuulivoimapuistoista sijaitsevien kiinteistöjen arvo on laskenut jopa 40 prosenttia.
