Kaistan tulo tökkii
Lupaukset maaseudun kattavista, nopeista tietoyhteyksistä eivät toteudu aikataulussa. Tavoitevuosi 2015 lähestyy, mutta jo pelkästään pula urakkatarjouksista saattaa lykätä kaapeleiden vetoa vuosia yli takarajan.
Maakuntaliitot ovat saattaneet vireille yhteensä 315 maaseudun laajakaistahanketta. Vain puoleen näistä on saatu urakkatarjous. Toteutusvaiheessa on tällä hetkellä noin 60 hanketta (MT 5.3.).
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen koko maan kattavasta nopeasta tietoverkosta vuoden 2008 lopussa. Sen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä 99 prosentille suomalaisista olisi vedetty 100 megan tietoyhteys enintään kahden kilometrin etäisyydelle asuinpaikasta.
Käytännössä 95 prosenttia kotitalouksista saa laajakaistansa teleoperaattoreilta markkinaehtoisesti. Jäljelle jäävien noin 130 000 kotitalouden laajakaistojen rakentamiseen valtioneuvosto varasi 130 miljoonaa euroa julkista rahoitusta.
Valtion osuus tukirahasta oli noin puolet. Loppu jakautui EU:n ja kuntien kesken. Tuki osoitettiin kaistat tarjouskilpailujen perusteella rakentaville teleoperaattoreille. Tuesta huolimatta rakentaminen ei näytä operaattoreita kiinnostavan.
Alkava kevät näyttää, löytävätkö maaseudun laajakaistahankkeet uuden vaihteen, jolla vuoden 2015 aikataulua voidaan vielä kuroa umpeen. Liikenne- ja viestintäministeriössä tähän uskotaan, mutta samalla ministeriön on varauduttava näitä hankkeita tarvittaessa vauhdittamaan.
Operaattorit toimivat yhteiskunnan myöntämillä luvilla, ja yhteiskunta voi asettaa luvan ehdoksi myös velvoitteita. Operaattorit ovat pystyneet maaseudulla ripeään toimintaan lankaverkkojen purkamisessa – miksei siis rakentamisessakin?
Tietoyhteiskunta ei toimi, ellei kansalaisilla ole toimivia tietoyhteyksiä. Niiden rakentamista on edelleen kiirehdittävä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
