Kielimanifesti 2013
Vuosi 2013 on suomen kielen juhlavuosi.
Parolannummella heinäkuun 29. päivänä 1863 vastikään senaattoriksi valittu J. V. Snellman ojensi keisari Aleksanteri II:lle manifestin, jossa vaadittiin suomen kielen asettamista viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.
Keisarin käynnin kunniaksi paikalle pystytettiin muistomerkki Parolan leijona. Samalla siitä tuli suomalaisuuden heräämisen symboli. Manifesti johti tulokseen vielä samana vuonna. Mutta ei käytännössä.
Ruotsinkieliset käynnistivät vastatoiminnan, jolla pyrittiin mitätöimään manifestin toimeenpaneminen.
Otan esimerkin supisuomalaisesta Someron kunnasta, jossa kartanonomistajat vaativat vastoin lakia kunnallishallinnon pöytäkirjat kirjoitettavaksi vain ruotsiksi. Samaa käytäntöä noudatettiin sekakielisissä Tuusulassa, Perniössä ja Elimäellä vuoteen 1884 asti.
Ottelu suomi-ruotsi jatkui Nya Pressenin ja Hämeen Sanomien palstoilla huolimatta läänin kuvernöörin vaatimuksesta, että pöytäkirjat tuli kirjoittaa suomeksi.
NP syytti HS:ää ”syvien rivien” villitsemisestä kielitaisteluun ja vaati ruotsin säilyttämistä virastokielenä. Uusi Suometar tuki NP:tä väittäen, että ”fennomaanit ja suomenkielinen sanomalehdistö kiihottavat kansaa virkamiehiä vastaan.”
Tähän HS vastasi kärjistäen: ”…näissä oloissa, jos heidän (somerolaisten) kunnassaan virkamies käyttää suomen kieltä asiakirjoissaan, tämä joutuu syytteeseen virkavirheestä”.
Vielä 1888 Someron koululaitoksen talouskirjanpito pidettiin ruotsiksi.
Mikään ei ole muuttunut 150 vuodessa. Vaikutusvaltaiset suomenruotsalaiset tahot käyttävät maan hallitusta kielipoliittisiin tarkoituksiinsa piittaamatta kansainvälisten suhteiden perusvaatimuksesta – monipuolisesta kielitaidosta.
Sen vuoksi, verrattuna Ruotsin, Norjan ja Tanskan kouluikäisten mahdollisuuteen hankkia jo oppivelvollisuuskoulussa kahden vieraan kielen taito, Suomen nuoret ovat sorretussa asemassa.
Yhden suuren kielen valinnan jälkeen kaikkien on opiskeltava häviävän pienen kielialueen ruotsia. Tulkinta, että ruotsin valinnaisuus olisi perustuslain vastainen, on tietoista vääristelyä.
Ensi kesänä Hattulassa juhlitaan suomen kielen virallistamisen 150-vuotismuistopäivää. Valmistelut ovat käynnissä ja Parolan leijona on entisöity juhlakuntoon.
On tullut aika ottaa seuraava askel, esittää manifesti virallisesti yksikielisestä Suomesta ja nuorten vapauttamisesta opiskelemaan tärkeitä kieliä.
Seppo Satamo
lehtori
Valkeakoski
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
