Euroopan parlamentti lisäisi tuotantoon sidottua tukea
Tuotantoon sidottu tuki on tärkeä varsinkin nautasektorilla. EU-parlamentin esittämä tukiosuuden nousu nykyisestä 10 prosentista voisi myös korvata 141-tuen alenemista. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoSTRASBOURG (MT)
Euroopan parlamentti ajaa tuotantoon sidotun tuen osuuden kasvattamista nykyisestä 10 prosentista 15 prosenttiin. Tuotantomäärän mukaan maksettavaa tukea pidetään tärkeänä varsinkin suomalaisille kotieläintiloille.
Mepit äänestivät keskiviikkona Strasbourgissa kannastaan EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen. Äänestyksen tulos noudattelee pitkälti parlamentin maatalousvaliokunnan esitystä.
”Kaikki neljä asetusta hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Se tarkoittaa, että parlamentilla on vahva asema komission ja jäsenmaiden kanssa alkavissa neuvotteluissa”, maatalousvaliokunnan italialainen puheenjohtaja Paolo De Castro painotti.
Viherryttämisen parlamentti hyväksyi lähes komission esittämällä tavalla.
62. leveyspiirin pohjoispuoliset tilat saisivat kuitenkin vapautuksen kolmen viljelykasvin vaatimuksesta. Muita vaatimuksia ovat pysyvien nurmien säilyttäminen ja ekologiset kesannot.
Mepit ajavat myös tukikattoa yli 300 000 euron EU-tukia saaville viljelijöille.
Suoria tukien ja maaseudun kehittämisasetusten valmistelusta vastannut portugalilainen Louis Manuel Capoulas Santos oli tyytyväinen siihen, että lähes kaikki asioissa meppien enemmistö tuki hänen esityksiään.
Markkinatoimenpiteissä mepit kannattavat interventio-ostoihin ja varastointitukeen perustuvaa turvaverkkoa ja tuottajien neuvotteluaseman vahvistamista.
Sokerikiintiöitä jatkettaisiin vuoteen 2020 asti.
Ranskalaismeppi Michel Dantinin esittämä markkinajärjestelyasetus sai myös kovaa kritiikkiä markkinavetoisen maatalouspolitiikan kannattajilta.
Hän kuitenkin torjui syytökset ylituotantoon kannustamisesta.
”Markkinatoimien budjetti pienenee 40 prosenttia. On ihan turha väittää, että tässä oltaisiin palaamassa voivuorien ja viinijärvien aikaan.”
Britannian itsenäisyyspuoluetta edustava Stuart Agnew yritti vielä äänestyksen alla estää asetuksen käsittelyn, koska hän pelkää EU:n sokeritullien johtavan englantilaisen tuontisokeria käyttävän jalostamon sulkemiseen.
Valvonta-asetuksen osalta parlamentti hyväksyi muun muassa mahdollisuuden jättää tukihakemus useaksi vuodeksi kerrallaan, jos olosuhteet eivät tilalla muutu.
”Kaikki yksinkertaistamiseen ja byrokratian vähentämiseen liittyvät esitykset hyväksyttiin selvällä enemmistöllä”, valvonta-asetuksen italialainen valmistelija Giovanni La Via kehui.
Myös kiistelty turvemaiden raivauskielto kaatui parlamentin äänestyksessä äänin 362–283.
Suomalaismepeistä Sirpa Pietikäinen (kok.), Satu Hassi (vihr.) ja Tarja Cronberg (vihr.) äänestivät raivauskiellon puolesta.
Muut äänestivät vastaan.
Kiellon kaatuminen näyttää tällä hetkellä melko varmalta, sillä myös ministerineuvoston puheenjohtajamaa Irlanti esittää sen poistamista viimeisimmässä kompromissiehdotuksessaan.
Lopullisesti cap-uudistuksen sisältö selviää huhtikuussa alkavissa parlamentin, EU-komission ja jäsenmaiden maatalousministerien välisissä kolmikantaneuvotteluissa.
Maatalouskomissaari Dacian Ciolos¸ uskoo ratkaisun löytyvän kesäkuuhun mennessä.
”On tärkeää, että parlamentilla on nyt selkeä mandaatti neuvotteluja varten. Ensivaikutelma on, että parlamentin kanta on lähempänä komissiota kuin jäsenmaiden näkemykset”, komissaari arvioi.
Vaikeimpia neuvotteluja komissaari odottaa tukien tasauksesta jäsenmaiden sisällä ja viherryttämisen yksityiskohdista.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
