Eurovaalit ovattärkeät maaseudulle
Ensi vuoden keväällä pidettävissä europarlamenttivaalissa valitaan 28 jäsenvaltiosta yhteensä 751 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Suomesta valitaan toukokuun 25. päivänä
pidettävissä vaaleissa 13 europarlamentaarikkoa.
Tulevat eurovaalit ovat monella tavalla
merkittävät. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi huhtikuussa puhuessaan europarlamentissa, että vaaleissa testataan EU:n demokraattinen oikeutus.
Jos äänestysprosenttia pidetään demokratian
toimivuuden ja oikeutuksen mittarina,
parantamisen varaa on paljon. Eurovaaleja on
käyty kansallisilla poliittisilla teemoilla, koska
EU-asiat on koettu liian kaukaisiksi. Eurobarometrin mukaan nytkin yli puolet EU-maiden kansalaisista arvioi, ettei omalla äänellä ole merkitystä.
Välinpitämättömyys on näkynyt myös äänestysprosentissa. Edellisissä eurovaaleissa suomalaisista äänioikeutetuista käytti ääntään
vain 40,3 prosenttia. Koko EU:n alueella
äänestysprosentti oli 43 prosenttia.
Vajaan vuoden kuluttua eurovaaleista
järjestetään Suomessa eduskuntavaalit.
Puolueet joutuvat panostamaan eurovaaleihin
tosissaan, koska joka tapauksessa niitä pidetään eduskuntavaalien esivaalina. Vaaleissa menestyminen antaa hyvän lähtökohdan
seuraaviin eduskuntavaaleihin, ja päinvastoin.
Esivaalin leima tullee näkymään myös puolueiden ehdokasasettelussa. Kroonisesta rahapulasta kärsivät puolueet haluavat ehdokkaiksi jo valmiiksi julkisuudessa tunnettuja henkilöitä.
Myös moni nykyinen kansanedustaja – jopa hallituksen ministeri – pohtii vakavasti ehdokkuutta europarlamenttivaaleissa. Suurin osa nykyistä europarlamentaarikoista haluaa jatkaa.
Valmis valtakunnallinen tunnettavuus on erityisesti eurovaaleissa tärkeää, koska vaalipiirinä on koko maa. Valtakunnallinen kampanjointi on kallista, eikä ehdokkaille ole
odotettavissa puolueilta paljon henkilökohtaista
taloudellista tukea. Valituksi tuleminen edellyttää, pääkaupunkiseutua ehkä lukuun ottamatta, ääniä muualtakin kuin omasta maakunnasta.
Vaalien merkittävyyttä lisää myös se, että europarlamentin valta on lisääntynyt suhteessa jäsenmaiden johtajien muodostamaan
Eurooppa-neuvostoon ja EU-komissioon.
Tämä näkyi jo päätettäessä EU:n tulevan
rahoituskauden budjetista.
Uutta eurovaalissa on, että niissä ratkaistaan
myös komission puheenjohtaja. Europarlamentin isot ryhmät aikovat nimetä ennen vaaleja omat ehdokkaansa puheenjohtajaksi, koska Lissabonin sopimuksen mukaan eurovaalien tulos pitää ottaa valinnassa huomioon. Malli on samantyyppinen kuin Suomen eduskuntavaaleissa, joissa suurimman puolueen puheenjohtaja aloittaa hallitustunnustelut.
Eurovaalit eivät kuitenkaan vaikuta Suomen ehdokkaan valitsemiseen komission jäseneksi. Hänet valitaan edellisten eduskuntavaalien perusteella. Käytännössä ehdokkaan valitsee pääministeri Katainen.
Suomalaisten europarlamentaarikkojen
vaikutusmahdollisuuksia 751 parlamentaarikon joukossa pidetään usein pieniä. Vaikutusmahdollisuudet riippuvat kuitenkin – samoin kuin eduskunnassakin – osaamisesta ja sitä kautta asemasta oman parlamenttiryhmän sisällä.
Maatalous, maaseutu ja aluepolitiikka ovat edelleen EU:n kovinta ydintä. Kun listaan lisätään vielä uusiutuva energia, nousevat suomalaista maaseutua suoraan koskevat asiat todella merkittäviksi EU-parlamentissa.
Koko Suomen kannalta on tärkeää, että EU-parlamenttiin valitaan mahdollisimman monta sellaista edustajaa, joilla on kiinnostusta ja osaamista edellä mainituissa asioissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
