Sikojen hyvinvointia parantava kansalaisaloite ei kiinnostanut MTK:ta, ympäristöjärjestöjä eikä ketään muutakaan

Suomessa pidetään kiinni EU-direktiivistä, joka kieltää sian saparon leikkaamisen. Monessa EU-maassa sääntöä ei noudateta tiukasti. Kuva: Markku Vuorikari

Syyskuun loppupuolella päättyi kaikessa hiljaisuudessa nimien keräys kansalaisaloitteelle, jossa vaadittiin saparottomien sikojen lihan tuontikieltoa Suomeen.

Aloite sai vain 1 446 kannattajaa, vaikka sen tavoite olisi sekä tuottajien että ympäristöjärjestöjen etu. Kaikki myös pitivät aloitetta hyvänä.

Tuottajat hyötyisivät, sillä toteutuessaan laki rajoittaisi sianlihan tuontia Suomeen.

Saparon leikkaaminen on kielletty EU-direktiivissä. Sitä kuitenkin rikotaan yleisesti. Vain Ruotsissa ja Suomessa direktiivistä pidetään tiukasti kiinni.

MTK ei kuitenkaan lähtenyt tukemaan kampanjaa, vaikka puheenjohtaja Juha Marttila kannatti hanketta.

”Aloite on tärkeä keskustelun herättäjä ja tukee myös MTK:n työtä asiassa”, Marttila sanoi kampanjan alussa (MT 31.3.).

Aloitteen ajatus on myös ympäristöjärjestöjen mielestä hyvä.

”Aloite vaikuttaa kannatettavalta. Suomen olisi hyvä toimia aktiivisesti sen puolesta, että sioilta ei saparoita leikattaisi”, Luontoliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoo.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) mielestä aloite on järjestön tavoitteiden mukainen.

Animalia ei ota kantaa tähän aloitteeseen.

”Yleisesti ottaen Animalia kannattaa lainsäädännön kiristämistä niin, ettei Suomeen voitaisi tuoda eläinperäisiä tuotteita maista, joissa on heikompi eläinsuojelulaki kuin Suomessa”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs kommentoi.

Alku oli puuhamies Hannu Koiviston mukaan hyvä. Tuhat nimeä tuli äkkiä, mutta sitten tyssäsi.

”Nimien keruu meni yllättävän huonosti. Kaikki jäivät sohvalle makaamaan.”

Koivisto oli ottanut yhteyttä poliitikoihin, jotka kiinnostuivatkin aloitteesta. Mutta mitään ei tapahtunut.

MTK:ssa aloitteesta ei juuri tiedetty. Sika-asioista vastaava kotieläinasiamies Jukka Rantala oli tietoinen aloitteesta, mutta toiminnanjohtaja Antti Sahiin ei oltu yhteydessä.

Koiviston mielestä MTK olisi voinut ottaa isomman roolin aloitteen markkinoimisessa.

Myöskään ympäristöjärjestöt eivät tienneet aloitteesta. Koivisto myöntää, että työtä siihen suuntaan olisi pitänyt tehdä enemmän.

Luontoliitto on valmis yhteistyöhön, jos edut ovat yhtenevät.

”Yhteistyötä on tehty, kun yhteisiä intressejä on löytynyt. Tässä ajatus on oikea. Sääli, että se jäi katveeseen”, maataloudesta Suomen luonnonsuojeluliitossa vastaava erityisasiantuntija Tapani Veistola sanoo.

Päästäkseen eduskunnan käsittelyyn allekirjoittaneita tarvitaan 50 000 puolen vuoden aikana.

Halutessaan järjestöt pystyvät masinoimaan kannatusta.

Esimerkiksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin uudistukseen ympäristöjärjestöiltä tuli satoja tuhansia mielipiteitä.

Myös MTK kannusti ottamaan kantaa cap-uudistukseen.

Luonnonsuojeluliiton viestintäpäällikön Matti Niemisen mukaan 50 000 nimen raja on kova. Yksittäisen kansalaisen aloitteet eivät niihin yleensä pääse.

”Hyväkin kampanja vaatii paljon työtä saadakseen huomiota”, Nieminen sanoo.

Ympäristöjärjestöt ovat olleet mukana esimerkiksi turkistarhauksen kieltämistä ajavaa aloitetta. Se sai lähes 70 000 allekirjoitusta vuonna 2013.

”Ehkä tällainen aloite vaatii oikean hetken. Jonkun kuohahduksen, jonka jälkeen sen suosio lähtee nousuun”, Koivisto tuumailee.

Koiviston pyörittämä verkkomedia Maaseutumedia kertoi aloitteesta maaliskuussa. Sen jälkeen siinä ei aiheesta kirjoitettu.

Uutista on korjattu tiistaina kello 13:14: Tapani Veistolan työnantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto, ei Luontoliitto.