Kierrättämisestä saa koukuttavaa, kun sen jaksaa suunnitella hyvin
Harvaan asutulla alueella roskien kierrättämiseen liittyy suunnittelua, jota ei kaupungissa tule edes ajatelleeksi.Ikäpolveani on kannustettu kierrättämään jo pienestä pitäen. Ala-asteen koulukirjoissakin opetettiin, miten mitkäkin roskat tulee lajitella ja miksi kierrättäminen kannattaa.
Muovipakkauksista tulee uusien muovituotteiden raaka-ainetta. Metallia taas voi kierrättää lähes loputtomiin. Keräyspaperista tehdään uusiopaperia, joka säästää energiaa ja luonnonvaroja.
Kotikaupungissani Helsingissä kierrättäminen on tehty helpoksi: sen kun heittää roskat kerrostalon pihalla nököttävän roskakatoksen eri laareihin. Sen sijaan lapsuuskotini maisemissa Vihdin haja-asutusalueella tilanne on toinen.
Biojätteet menevät kompostiin, sekajäte haetaan tien varresta parin viikon välein. Kaikki muu vaatii vähän enemmän vaivaa.
Lähimpään kierrätyspisteeseen saa viedä vain paperit ja pahvit. Ruokakauppojen pihoilta löytyy onneksi lajittelulaarit joka tarpeeseen, mutta sitä varten kauppaan pitää lähteä erikseen roskien kanssa. Vaihtoehto on, että pakkaa roskat jo aamulla auton kyytiin ja viedä ne työmatkan varrella keräykseen.
Välimatkat ovat usein pitkiä ja lajittelua joutuu suunnittelemaan etukäteen paljon.
Taajamissa ja kaupungeissa kierrättämiseen on helppo motivoida. Muiden jäteastioiden tyhjentäminen on usein edullisempaa kuin sekajätteen. Mitä harvemmin jäteastiat tyhjennetään, sitä vähemmän joutuu maksamaan. Huolella lajiteltuja jätteitähän ei kovin usein tarvitse hakea pois.
Miten sama onnistuisi maalla, missä kierrätyspisteet ovat kaukana ja kallis polttoaineen hinta ei houkuttele viemään roskia muuten kuin kauppareissun yhteydessä – siis olettaen, että kaupan pihassa on mahdollisuus kierrättämiseen?
No, ainakin kierrättämällä voi tehdä jotain konkreettista ympäristön eteen. Esimerkiksi muovi valmistetaan pääasiassa fossiilisista raaka-aineista. Muovia kierrättämällä raaka-aineet saa uusiokäyttöön, jolloin säästyy luonnonvaroja ja energiaa.
Vantaan Energian VTT:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan biojätteen ja metallin kierrättämisellä on suurin vaikutus lajittelijan päästöihin: niiden oikeaoppisella lajittelulla päästöt ovat vain noin kymmenesosan siitä, mitä niiden vaikutus olisi sekajätteeseen päätyessä.
Vaikka lajittelu voi aluksi tuntua vaivalloiselta, pienillä askelilla siinäkin pääsee helposti alkuun. Komposti omalla pihalla vähentää sekajätteeseen päätyvän biojätteen määrää ja pidentää roska-astian tyhjennysväliä. Metallit on nopeaa kierrättää silloin tällöin vaikka kauppareissun yhteydessä tai säiden salliessa pyöräretkellä.
Pian voikin jo huomata, että kierrättäminen on aika koukuttavaa. Pakkausmateriaalien erittely on oikeastaan aika hauskaa näpertelyä, ja kaupan päälle saa hyvän mielen.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







