Kommentti Kaavamaiset ratkaisut eivät poista kuntakentän haasteita
Kunta- ja sote-uudistus ajoivat pahasti seinään. Työnsä päättävän hallituksen suurkuntahanke törmäsi lopulta perustuslain muuriin.
Edelliselle hallitukselle tilaustyönä kuntaraportin laatinut asiantuntijaryhmä vaati kaupungistumisen kiihdyttämistä.
Nähtiin, että suuruuden ekonomia ratkaisisi kuntatalouden haasteet. Keskittymistä pyrittiin vauhdittamaan kaavamaisilla, ylhäältä sanelluilla ratkaisuilla.
On kuitenkin lievästi sanottuna ongelmallista ja epäreilua luokitella kunnat luuserikategoriaan vain pienen koon perusteella.
Suomen Yrittäjien yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi valitsema 2 400 asukkaan Keitele on malliesimerkki siitä, miten pieni kunta voi hoitaa asiansa hyvin.
Toisaalta on kosolti isompia kaupunkeja, jotka ovat onnistuneet sotkemaan asiansa ja taloutensa.
Yhtä lailla arveluttavaa olisi luoda sellaista metropolihallintoa, jossa yhdellä alueella olisi käytännössä ohituskaista julkisen rahan investointeihin.
Tarvitaan kuntapolitiikkaa, jossa laajan maamme alueelliset erityispiirteet aidosti tunnistetaan.
Alueet voivat tuottaa lisäarvoa yhteiseen kansantalouteen vain, jos ne saavat omat vahvuutensa käyttöön.
Suomen talouden nostamisessa tarvitaan niin ruuhka-Suomea, maakuntakeskuksia kuin maaseutua.
Jukka Koivula
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
