UUTISTAUSTA Ankeat ajat jatkuvat, mitä tekee hallitus?

Hallitukselta odotetaan toimia, jotta teollisuuteen saataisiin uusia työpaikkoja. Yritykset kaipaavat piristysruisketta uusiin investointeihin. Vuoden alussa voimaan tullut nuorisotakuu on työllisyyspolitiikan keskeisimpiä uudistuksia. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

Hallitus kokoontuu torstaiaamuna miettimään, mikä meni vikaan. Kaikki pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen hyvät pyrkimykset eivät nimittäin ole toteutuneet.

Hallitustaipaleen puolivälissä katsotaan, mitä kaksi vuotta sitten laaditusta hallitusohjelmasta on voitu toteuttaa ja mitä ei. Epärealistiset toiveet puettaneen löysempään sanamuotoon ja jollakin tavalla toteuttamiskelpoisten kohdalla sanavalintoja tiukennetaan.

Ministerit tuovat neuvoteltavaksi tärkeiksi katsomiaan asioita. Niistä neuvotellaan ja hallitusohjelmaa kirjoitetaan tarvittaessa uusiksi. Kysymyksessä ovat ikään kuin minihallitusneuvottelut.

Rahasta ja prosenteista sovitaan vasta hallituksen kehysriihessä maaliskuun 21. päivänä. Kehys ulottuu vuoteen 2017 saakka.

Nyt on tulossa uusia linjauksia ainakin yritysten tukemiseen, opintotuen uudistamiseen ja asuntopolitiikkaan, hallituslähteistä kerrotaan.

Työ ei ole helppo. Suomen talouden kuva on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Kataisen hallitus sinetöi ohjelmansa kesäkuussa 2011.

Tiedossa on, että hallitusryhmät ovat valmistelleet jo viime syksystä alkaen uutta talous- ja työllisyyspoliittista ohjelmaa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orvon (MT 15.2.) mukaan talouden kuva on niin merkittävästi muuttunut, että hallitus joutuu päivittämään hallitusohjelmaansa talous- ja työllisyyspolitiikan osalta.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on epäonnistunut, sillä tavoiteltu 72 prosentin työllisyysaste on kaukana. Se junnaa 66,9 prosentissa.

Jo hallitusta muodostettaessa hallituspuolueet päättivät, että kuluvan vaalikauden aikana budjettimenoja leikataan ja veroja kiristetään yhteensä noin viidellä miljardilla eurolla.

Se ei kuitenkaan riitä, koska talous on luisunut alamäkeä eikä rivakkaa kasvua ole näkyvissä. Nyt on ilmennyt 0,5–1 miljardin lisäsäästötarve kehnon verokertymän vuoksi.

Pulmana on, että esimerkiksi verohelpotukset yhtäälle pitää kattaa kiristyksillä toisaalla.

Hallitus pitänee myös kiinni periaatteestaan kattaa menot puoliksi verokorotuksilla ja puoliksi leikkauksilla.

Säästöpäätösten tueksi kaavailtu valtiovarainministeriön suhdanne-ennuste julkistetaan vasta 27. maaliskuuta.

Nyt torstaina hallitus joutuu siis linjaamaan politiikkansa ilman tuoreita ennusteita. OECD:tä ja muita talousasiantuntijoita kyllä kuullaan.

Hallituspuolueiden ruodittavaksi joutuvat nyt kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden kokonaistilanne.

Katainen olisi halunnut sitouttaa työmarkkinajärjestöt työllisyystalkoisiin ja pyysi niitä tekemään joulukuussa helmikuuksi esityksiä työurien pidentämisestä. Niitä ei kuitenkaan tullut ja järjestöt saivat ”epävarmuuden jatkumisen” vuoksi niskaansa vastuun siitä, ettei uusia työpaikkoja synny.

Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) – entinen SAK:n puheenjohtaja – on toivonut järjestöiltä näkemyksiä palkkaratkaisuista viimeistään maaliskuun kehysriiheen. Myös Katainen on sanonut olevansa valmis venymään maaliskuulle järjestöjen kuuntelussa.

Palkansaajajärjestöjen SAK:n ja STTK:n sekä yrityksiä edustavan EK:n välillä hiertävät muun muassa eläkeikää, sairauslomakarenssipäiviä, työllistämistoimia, koulutusta, työn verotusta ja yritysten tukemista koskevat kysymykset.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan hallitus sorvaa yrityksille reilua piristyspakettia, jotta työpaikkoja syntyisi.

EK on vaatinut yritysverokannan reipasta alentamista, mutta SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman on torjunut veron alentamisen nykyisestä 24,5 prosentista 15 prosenttiin.

SDP ja vasemmistoliitto tasoittaisivat tuloeroja verotuksella, kokoomus ei.

Neuvotteluissa voi nousta esiin myös viime aikoina puhuttanut metsän pinta-alavero, mutta kokoomus on luvannut torjua sen.

Kiikun kaakun toteuttamiskelpoisia ovat kuntarakenne- ja sen jarruna oleva sosiaali- ja terveysuudistus. Ne eivät ole edistyneet, koska kunnat ovat haluttomia liikahtamaan ennen kuin hallitus linjaa selvästi.

Linjausta pidetään melkein pakollisena torstaina, jotta kokoomus ja SDP säilyttävät kasvonsa.

Hankkeiden edistäminen voi edellyttää ministerien vaihdoksia muuallakin kuin SDP:ssä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainenhan (sd.) sanoi viisaasti jo hallituksen synnytyksessä, että demariministereitä voidaan vaihtaa puolivälissä.

EIJA MANSIKKAMÄKI on toimittaja Maaseudun

Tulevaisuudessa.

eija.mansikkamaki

@mt1.fi

JANNE IMPIÖ

on uutispäällikkö

Maaseudun

Tulevaisuudessa.

janne.impio@

mt1.fi

Avaa artikkelin PDF