Tämä kunta rikkoo stereotyyppisen käsityksen syrjäseudusta: "Se, että alue kasvaa ja siellä on krooninen asuntopula, on Suomessa mihin tahansa verrattuna poikkeuksellista"

Vajaan 7 000 asukkaan Inarin kunnan väkimäärä on viime vuosina kasvanut noin puolella prosenttiyksiköllä vuodessa. Hyvä työllisyystilanne on johtanut asuntopulaan. Kuva: Jarno Mela

Suomi-neidon päässä sijaitsee kunta, jossa on alle 7 000 asukasta ja jonka pinta-alasta erämaata ja kansallispuistoa on yli 70 prosenttia. Kunnassa on kuitenkin pulaa asunnoista, erityisesti vuokra-asunnoista.

Inari on poikkeuksellinen kunta, kertoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n asiantuntija Timo Aro.

"Inari ei ole kasvukeskus sanan varsinaisessa merkityksessä, eli väestöpohja ei ole suuri, ei ole korkeakouluja, eikä muutenkaan koulutuspaikkoja hirveän paljon, eikä ratayhteyksiä. Nämä seikat huomioon ottaen se, että alue kasvaa ja siellä on krooninen asuntopula, on Suomessa mihin tahansa verrattuna poikkeuksellista."

Aron mukaan Inarin erityispiirre on se, että kasvu on ollut hallittua ja sitä on pyritty maantieteellisesti rajaamaan. Saariselän alue on kuntataajamien lisäksi rakennettu alueen sisällä olevaksi paikalliseksi keskittymäksi.

Suomessa on käynnissä voimakas alue- ja väestökehityksen eriytyminen, kertoo Aro. On siis entistä vähemmän niitä kuntia, joissa väestö kasvaa tai alue saa muuttovoittoa.

Kunnan vetovoimatekijät voidaan jakaa koviin ja pehmeisiin. Kovat vetovoimatekijät liittyvät esimerkiksi työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan, sujuviin yhteyksiin sekä alue- ja paikallistalouden hyvään kehitykseen. Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät esimerkiksi viihtyvyyteen, tapahtumiin, luontoon ja elämyksiin.

"Vahvoilla ovat sellaiset paikat, joilla on sekä kovia että pehmeitä vetovoimatekijöitä, ja Inarissa ne ovat aika hyvässä tasapainossa", Aro tiivistää.

Inarin lisäksi vastaavia vetovoimatekijöitä on naapurikunta Kittilällä ja pienemmässä mittakaavassa Sodankylällä.

"Nämä kolme kuntaa erottuvat Pohjois- ja Länsi-Lapissa tällaisen positiivisen kierteen osalta", Aro kertoo.

Alueen työpaikkakehitys on ollut vahvaa sekä matkailun että kaivannaisteollisuuden kasvun ansiosta, eikä alueen oma väestö ei ole enää riittänyt uusiin työpaikkoihin.

Aro huomauttaa, että Lapin kaikkien kuntien arktinen sijainti asettaa haasteita alueen kehittämiselle ja kehittymiselle.

"Siksi niitä on vaikea verrata muihin Manner-Suomen kuntiin. Ainoa luonteva vertailukohta ovat muut Lapin kunnat arktisella alueella, erityisesti Tunturi-Lapissa."

Nykyään Inarissa työskentelevän henkilön työpaikka voi olla ihan muualla kuin Inarissa, huomauttaa Inarin Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Sampo Kirjarinta.

"Ivalon lentokenttähän on se tekijä, joka mahdollistaa nopean liikkumisen Helsinkiin, ja kun tietoliikenneyhteydet toimivat, välimatkalla ei ole mitään väliä."

Kirjarinta on itse paluumuuttaja.

"Olen sanonut kaikille, että täällä on ihmisen hyvä olla, sillä luonto on puhdasta ja ihmiset ystävällisiä. Ja onhan tämä ulkoilmaihmisen paratiisi."

Lue lisää vaikeuksista löytää vuokra-asuntoa Inarissa: Pohjois-Lapissa on tarjolla töitä, mutta asunnonetsintä on hankalampaa: "Alkaa tuntua siltä, että asumme teltassa"