Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Asiantuntija Venäjän sotimisesta Ukrainassa: "Kun rintamalla ei päästä eteenpäin, pyritään vaikuttamaan siviiliyhteiskunnan resilienssiin"

    Viime viikkoina Venäjän joukot ovat päässeet etenemään Ukrainassa sumun ja sateen turvin, hakien jalansijaa taistelukentällä.
    Venäjä hyökkää Ukrainassa tällä hetkellä vahvasti erityisesti Pokrovskin ja Zaporizhzhjan suunnalla. Arkistokuva Pokrovskista maaliskuulta. LEHTIKUVA/AFP/PRESS SERVICE OF THE 93RD KHOLODNYI YAR SEPARATE MECHANIZED BRIGADE.
    Venäjä hyökkää Ukrainassa tällä hetkellä vahvasti erityisesti Pokrovskin ja Zaporizhzhjan suunnalla. Arkistokuva Pokrovskista maaliskuulta. LEHTIKUVA/AFP/PRESS SERVICE OF THE 93RD KHOLODNYI YAR SEPARATE MECHANIZED BRIGADE.  

    Venäjän joukot etenevät Ukrainassa hitaasti, kilometri kilometriltä. Varsinaisesta liikesodankäynnistä ei ole kyse, arvioi STT:lle strategian opettaja Walter Pomell Maanpuolustuskorkeakoulusta.

    Viime viikkoina Venäjän joukot ovat päässeet etenemään Ukrainassa sumun ja sateen turvin, hakien jalansijaa taistelukentällä.

    ”Siellä mennään hyvin pienillä, jopa kolmen hengen osastoilla ja kevyillä ajoneuvoilla. Madellaan eteenpäin”, Pomell kuvailee.

    Talvea lähestytään Ukrainassa hänen mukaansa samoilla askelmerkeillä, hitaasti edeten. Sekä Venäjän että Ukrainan joukot ovat jo varsin tietoisia siitä, mitä talvi tuo tullessaan rintamalle.

    ”Tietenkin monia asioita se vähän hidastaa ja vaikeuttaa. Hankalat säät ehkä vähentävät droonien käytettävyyttä joinain hetkinä. Se saattaa tuoda etuja, jos sen pystyy hyödyntämään hyvin.”

    Pomellin mukaan on kuitenkin vaikea sanoa, onko tuleva talvi Ukrainan vai Venäjän etu.

    ”Se on ehkä sen etu, joka kunakin hetkenä osaa käyttää vallitsevat olosuhteet paremmin hyväkseen”, hän toteaa.

    Droonien runsas käyttö on tehnyt taistelukentästä läpinäkyvämmän, ja suurien joukkojen kokoaminen ja niillä hyökkääminen on vaikeutunut oleellisesti. Hyvin pieniä joukkoja Venäjä käyttää erityisesti urbaaneilla alueilla.

    Ukraina on pyrkinyt paikkaamaan droonien tuotannolla ja runsaalla käytöllä omaa materiaalista alivoimaansa.

    Venäjä hyökkää Ukrainassa tällä hetkellä vahvasti erityisesti Pokrovskin ja Zaporizhzhjan suunnalla.

    Donetskissa Pokrovskin kaupungissa on taisteltu kohta kaksi vuotta. Pomell pitää mahdollisena, että Venäjä valtaa Pokrovskin lähiaikoina. Venäläisjoukot ovat edenneet syvälle kaupungin molemmille puolille pyrkien saartamaan ukrainalaisjoukot.

    Pokrovskin strateginen merkitys logistiikkakeskuksena on vähentynyt viime vuodesta, Pomell kertoo. Kaupungista käsin aiemmin tuetut kohteet ovat pikkuhiljaa jääneet Venäjän haltuun rintaman edetessä.

    ”Lisäksi keskusta-alue on Venäjän toimesta pommitettu sen verran maan tasalle, että siellä ei ole sellaisia toimimisen edellytyksiäkään kuin aiemmin”, Pomell lisää.

    Hän kuitenkin painottaa kaupungin symbolista arvoa Ukrainalle. Pokrovsk on mahdollistanut Ukrainalle tehokkaan puolustustaistelun ja merkittävien tappioiden tuottamisen Venäjälle.

    Kuluvana vuonna on käyty muitakin merkityksellisiä taisteluja. Alkuvuoden tapahtumista Pomell nostaa esiin Venäjän valtaaman Toretskin kaivoskaupungin Itä-Ukrainassa sekä Venäjän puolella rajaa sijaitsevan Kurskin alueen takaisinvaltauksen Ukrainalta.

    Lisäksi Pomell korostaa, että Venäjän drooni- ja ohjusiskujen intensiteetti on kasvanut kesästä lähtien. Siinä missä vuorokauden aikana saatettiin aiemmin iskeä 150–200 droonilla, on määrä nykyään jopa 700–800.

    Drooni-iskut kohdistuvat pitkälti Ukrainan siviili-infrastruktuuriin, kuten rautateihin sekä sähkön- ja kaasunjakeluverkostoon.

    ”Kun rintamalla ei juurikaan päästä eteenpäin, pyritään vaikuttamaan siviiliyhteiskunnan resilienssiin ja koetetaan valmistella Ukrainaa taipumaan sitä kautta rauhaan”, Pomell kertoo.

    Lokakuun alkupuolella Venäjä väitti joukkojensa vallanneen Ukrainassa kuluvana vuonna 4  900 neliökilometriä aluetta. Yhdysvaltalainen ISW-ajatushautomo tarkasteli todisteita ja arvioi, että Venäjän joukot olivat tuolloin vallanneet vuoden alusta alkaen vain 3  561 neliökilometriä aluetta.

    ”Venäjän valtaaman maa-alan määrä ei ole merkittävästi kasvanut viime vuodesta, mutta eteenpäin on koko ajan Venäjän näkökulmasta menty”, Pomell sanoo.

    ”Kyllä tilanne on (Ukrainan kannalta) huonompi kuin se vuosi sitten oli”, hän summaa.