VÄITÖS Maissi ja ahdekaunokki lupaavia energiakasveja
Maissi on Etelä-Suomessa tuottoisin energiakasvi, ahdekaunokki tuottaa satoa paljon myös pohjoisissa oloissa, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Mari Seppälä toteaa väitöskirjassaan.
Seppälä tutki biokaasun tuottamista perinteisistä ja uusista energiakasveista. Keski-Euroopassa maissi on merkittävä biokaasun raaka-aine.
Etelä-Suomessa yksi hehtaari maissia riittäisi 3–5 keskikokoisen omakotitalon vuotuisen sähkön ja lämmön tuottajaksi tai yhtä monen kaasukäyttöisen henkilöauton polttoaineeksi koko vuodeksi.
Yhdeltä maissihehtaarilta saadaan Seppälän mukaan 40–92 megawattituntia energiaa.
Perinteisten nurmikasvien metaanintuotto hehtaaria kohti on alle puolet maissin metaanintuotosta, mutta nurmi on viljelyvarmempaa ja viljelijöille tuttu. Nurmesta energiaa saadaan 12–36 megawattia hehtaarilta.
Toiseksi suurimmat metaanintuotot antoi ahdekaunokki, 27–61 megawattituntia hehtaarilta. Ahdekaunokki on monivuotinen luonnonkasvi, joka tuottaa korkeat kuiva-ainesadot alhaisella lannoituksella myös Pohjois-Suomessa.
Ahdekaunokin ja lehmän lietelannan yhteiskäytössä laboratoriomittakaavan biokaasureaktori toimi tasaisesti ja metaania tuli paljon, Seppälä toteaa.
Kaasutusprosessista jäljelle jäävä massa on varastoitava ilmatiiviisti. Silloin ei pääse metaania ilmaan, ja kaikki tuotettu energia saadaan hyödyksi.
Prosessijäännös voidaan käyttää lannoitteeksi, kun viljellään seuraavaa energiakasvierää.
Näin saavutetaan lähes suljettu ravinnekierto ja huomattava energiansäästö, kun väkilannoitteita ei tarvita.
Uusiutuvan energian tuotantoa lisäämällä Suomi voisi vähentää riippuvuuttaan tuontipolttoaineista sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään, Seppälä korostaa.
Biokaasu on yksi tapa tuottaa kotimaista ja uusiutuvaa energiaa. Biokaasu voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä puhdistaa liikennepolttoaineeksi tai suoraan kaasuverkkoon syötettäväksi.
Energiakasveja voidaan viljellä kesantopelloilla ja luonnonhoitopelloilla sekä osana viljelykiertoa. Sekä maissi että ahdekaunokki vaativat Seppälän mielestä vielä lisätutkimuksia Suomen oloissa.
REIJO VESTERINEN
Seppälän ympäristötieteiden
ja -teknologian väitöskirja
tarkastetaan Jyväskylän
yliopistossa tänään.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
