Taloudessa hentojakasvun oraita

Pitkään jatkuneessa maailmantalouden alavireessä näkyy hentoja piristymisen merkkejä. PTT:n alkuviikosta julkaiseman katsauksen mukaan talouden suhdannekierron pohja saavutettiin keväällä.

Talouden nousuvetureina ovat Yhdysvallat ja Kiina. Talousluottamuksen kasvusta kertoo myös, että syvässä taloustaantumassa olleen euroalueen talous on kääntynyt kasvuun. Erittäin hyvä uutinen on, että talous näyttää piristymisen merkkejä myös pahimmissa kriisimaissa.

PTT:n arvion mukaan Suomen bruttokansantuote laskee tänä vuonna 0,3 prosenttia, mutta ensi vuonna talous kasvaa 2,3 prosenttia. Samoilla linjoilla ovat olleet muutkin talousennustajat. Ensi vuoden kasvuennusteet liikkuvat PTT:n 2,3 prosentin ja valtiovarainministeriön 1,2 prosentin välillä.

Hyvistä merkeistä huolimatta PTT muistuttaa, että maailmantaloudessa on monia piileviä riskejä eikä eurokriisin loppunäytöstä ole vielä nähty. Orastava kasvu voi kaatua ennen kuin se pääsee kunnoilla edes vauhtiin.

Suomessa uskoteltiin pitkään, että pääsemme talouskriisistä kuin koira veräjästä. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan ongelmat tulivat myös meille pienellä viiveellä. On tärkeää, että Suomi pääsisi nyt ilman viivettä mukaan maailmantalouden kasvuun.

Yksi merkittävimmistä syistä Suomen talousongelmiin on ollut erittäin heikko investointihalukkuus tärkeimmistä vientimaissa. PTT:n arvion mukaan alhaisena pysyvä korkotaso ja maailmantalouden elpyminen saavat investoinnit nyt kasvuun Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä.

Vaikka suuri osa talousongelmista on tullut Suomeen vientimaiden ongelmien kautta, vaikuttavat talouteen vahvasti myös kotimaiset päätökset.

Kotimainen kysyntä piti jonkin aikaa talouskasvua yllä, mutta muun muassa veronkorotusten seurauksena senkin vetovoima on hyytynyt. Kotimaisen kysynnän kasvusta ei olekaan odotettavissa pikaista parannusta talouskasvuun. Verotuksen kiristäminen, vaatimaton tulokehitys ja leikkaukset heikentävät kulutusta edelleen.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ennakoi Keskuskauppakamarin Veropäivän yhteydessä, että ensi keväänä valtiotaloudessa saatetaan tarvita lisäsäästöjä. Kuntien vastuulle säästöjä on kuitenkin enää vaikea sälyttää.

Hallituksen pyrkimykset tasapainottaa valtion taloutta ovat johtamassa kunnat entistä syvempään ahdinkoon.

Kuntaliiton arvion mukaan yli sata kuntaa korottaa veroprosenttiaan ensi vuonna. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi, että korotukset ovat jopa historiallisen korkeita. Kietäväinen muistutti myös, että kunnallisverojen korostus kohdistuu eniten pieni- ja keskituloisiin (Kauppalehti 24.9.)

Kietäväisen mukaan suurimmat veronkorotuspaineet ovat keskisuurissa kaupungeissa, koska talous heikkeni viime vuoden tilinpäätöksissä eniten 40 000–100 000 asukkaan kunnissa. Tämä asia kannattaa huomioida kuntarakennetta uudistettaessa. Suuri ei välttämättä merkitse aina tehokkuutta.

Merkittävä tekijä talouskasvun ylläpitämiseen on mahdollisimman hyvä työllisyysaste. Vaikka työttömyyden ennakoidaan pysyvän suurin piirtein nykytasoilla, merkitsee se suurten ikäluokkien eläköityessä työllisyysasteen heikkenemistä.

Jotta ennusteet talouskasvun mahdollisesta vauhdittumisesta pystytään myös toteuttamaan, pitää suomalaisen teollisuuden olla mahdollisimman hyvässä iskussa.

Ei riitä, että investoinnit lähtevät muualla vauhtiin. Investointeja kasvun vauhdittamiseksi tarvitaan myös Suomessa. Hentoja kasvun oraita pitää lannoittaa.

Avaa artikkelin PDF