Eurokriisi koetteleehallituksen yhtenäisyyttä
Suomen hallitus joutuu kamppailemaan eurokriisin tyrskyissä.
Ulospäin hallitusrintama vakuuttelee yhtenäisyyttään kriisin hoidossa. Kuohuuko kuitenkin pinnan alla, dosentti Ville Pernaa Turun yliopistosta?
”Sitä on hankala sanoa, sillä hallitus on sitoutunut yhteiseen ohjelmaan. Hallitusohjelma pitää eurokriisin osalta sisällään aika kriittisiä muotoiluja esimerkiksi vakuuksista.”
Lipposen sinipunahallitukset olivat aikoinaan hyvin yhtenäisiä Eurooppa-politiikassaan ja keskustajohtoiset hallitukset jatkoivat sittemmin samalla linjalla.
”Voidaan sanoa, että Eurooppa-politiikassa vallitsi vuodesta 1995 lähtien konsensus, joka murtui viime vuonna. Vakuusasiahan ponnahti eduskuntavaalien alla esille sisäpoliittisena vaaliaseena.”
Hallituksen yhtenäisyys on eurokriisin hoidossa koetuksella.
Pernaa pitää mahdollisena jopa sitä vaihtoehtoa, että jokin kuudesta hallituspuolueesta lipeää yhteisestä rintamasta kuluvan hallituskauden aikana.
”Se on täysin mahdollista. Esimerkiksi vasemmistoliitto saattaisi vielä irrottautua hallitusrintamasta ennen seuraavia eduskuntavaaleja.”
Pernaa uskoo, että SDP:n kannatuksen hienoinen piristyminen on palauttanut puolueen itseluottamusta suhteessa kokoomukseen.
”Varmasti on niin, että kannatuksen nousu on suonut heille lisää elintilaa. Ennen viime eduskuntavaalejahan demareiden tilanne näytti hyvin vaikealta. Hallitukseen pääsy ja kannatuksen kohoaminen yhdessä ovat tuoneet varmuutta siihen, että puolueen nykylinja kantaa.”
Opposition kannatus ei ole noussut eurokriisin kurimuksesta huolimatta. Mistä uskot tämän johtuvan?
”Kaavamainen johtopäätös eri puolueiden kannatusluvuista toki on, että hallituksella on vankka suomalaisten enemmistön tuki harjoittamalleen politiikalle. Viimeisimmissä mielipidemittauksissahan keskustan ja perussuomalaisten yhteiskannatus oli vain hieman yli 30 prosenttia.”
Pernaa katsoo, että perussuomalaiset onnistui hyödyntämään eurokriisin täysimääräisesti kannatuksessaan viime eduskuntavaaleissa. Sittemmin isku ei ole ollut yhtä kova.
”Puolueellahan on ollut sama terä käytössä jo puolitoista vuotta. Terä on tylsynyt, eikä sillä sahaamalla saa enää yhtä hyvää jälkeä aikaan. Lisäksi kansa alkaa jo turtua ja kyllästyä koko eurokriisiin.”
Keskustan viimeistä vuotta Pernaa kuvailee monipuoliseksi.
”Ensin toivuttiin murskaavasta vaalitappiosta, jonka jälkeen Paavo Väyrynen ikään kuin palautti puolueen takaisin peliin hyvällä tuloksellaan presidentinvaaleissa. Puoluekokouksessaan keskusta valitsi johtoonsa ennalta-arvaamattoman jokerikortin Juha Sipilän.”
”Kukaan ei vielä oikein tiedä, millainen keskusta Rovaniemeltä tuli ulos.”
Pernaa näkee, että hallitus tarjoaa kuntauudistuksellaan keskustalle perussuomalaisista erottuvaa vaaliasetta.
”Kuntauudistuksen kritiikki olisi keskustalle käyttökelpoinen ja uskottava työkalu oppositiopolitiikassa. Eurotukien arvostelu ei ole keskustalle yhtä luontevaa, sillä Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset ajoivat samansuuntaista linjaa kuin nykyhallitus.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
