Fazerilla menee Venäjällä yhä hyvin
Fazerin liikevaihto Venäjällä nousi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen – ruplissa laskettuna. Ruplan kurssin heikkeneminen käänsi kuitenkin euromääräisen liikevaihdon laskuun, konsernijohtaja Christoph Vitzthum kertoo.
Fazerilla on Pietarissa kolme leipomoa ja Moskovassa yksi. ”Olemme markkinajohtaja kummassakin kaupungissa ja sitä kautta myös koko maassa.”
Fazer on satsannut Venäjällä vahvan brändin rakentamiseen sekä laatuun ja sen viestintään, Vitzthum toteaa.
Viime vuonna markkinoille tuotiin paljon uutuuksia, jotka otettiin hyvin vastaan.
Venäläiskuluttajien ostovoiman heikkeneminen alkoi näkyä Fazerin myynnissä vasta joulukuussa. ”Kalleimmat leivät eivät enää mene aivan yhtä hyvin kaupaksi kuin aiemmin.”
EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet eivät juurikaan ole vaikuttaneet Fazerin toimintaan. ”Joitakin raaka-aineita, kuten marjoja, hilloja ja kanaa, ei voida enää viedä, mutta niille on löytynyt venäläisiä vaihtoehtoja.”
Pakotepolitiikka on osin jopa hyödyttänyt Fazeria. ”Makeiset ovat niitä harvoja länsimaisia luksustuotteita, joita sanktiot eivät koske. Ehkä tästä syystä niiden suosio ollut kovassa nousussa.”
Suomi on Fazerille ylivoimaisesti tärkein markkina, Vitzthum korostaa. Noin puolet liikevaihdosta syntyy kotimaassa.
Kuluttajien heikko ostovoima näkyi viime vuonna kaikilla liiketoiminta-alueilla.
”Ruokapalveluissa taloustilanteen vaikutukset näkee nopeimmin. Heti, kun asiakasyritys irtisanoo yhdenkin ihmisen, tarjoamme ravintolassa yhden aterian vähemmän. Silti kiinteät kulut säilyvät.”
Fazer leipoo 97 prosenttia Suomessa myymästään leivästä kotimaassa. Raaka-aineista kaura ja vehnä ovat kokonaan kotimaista, ruis ei vielä, vaikka siihen pyritään.
Kaupan paistopisteiden yleistyminen on Fazerille suuri uhka. Iso osa niiden raaka-aineesta tuodaan ulkomailta.
Tuontitavaran tarkkaa osuutta Vitzthum ei tiedä. ”Mutta usein, kun putoamme pois jostakin tarjouskilpailusta, saamme tietää, että puolalainen, saksalainen tai ranskalainen toimittaja pystyi tarjoamaan tuotteet halvemmalla.”
Kuluttajatutkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat kotimaisuutta. Miksi tuonti silti kasvaa?
Toisaalta kuluttaja on tässä taloustilanteessa erittäin herkkä valitsemaan halvempaa, Vitzthum sanoo. Toisaalta paistopisteen leivän alkuperää ei aina ehkä tunneta.
”Joskus hämmästyttää se, että aamulla meidän leipomossa leivottu, valmiiksi pakattu leipä, joka ostetaan illalla, mielletään vähemmän tuoreeksi kuin Keski-Euroopasta tuleva pakasteleipä, joka saattaa olla 12 kuukautta vanha, kun se paistetaan.”
Mielikuvien vääristyminen ei Vitzthumin mukaan ole kuluttajan syy. ”Meillä leipomoteollisuudessa on paljon tekemistä, että osaamme viestiä tuoreudesta oikealla tavalla.”
Suomalaisuudessa on koettu myös isoja onnistumisia. Kaikki Oululaisen jälkiuunileivät on nyt leivottu suomalaisesta rukiista.
”Moni viljelijä suhtautui kotimaisuustavoitteeseen aluksi epäilevästi, mietti, onko tämä vain Fazerin markkinointihöpinää. Nyt olen saanut viljelijöiltä paljon kiittävää palautetta ja vakuutuksia, että tässä halutaan olla mukana.”
Myös Lahden kauramylly on lähtenyt hyvin liikkeelle. Viime vuonna markkinoille tuodut Alku-puurot ovat yksi Vitzthumin lempituotteista.
”On fantastista, että voidaan keksiä uudelleen sellainen perustuote kuin kaurapuuro. Meillä kaura leikataan uudella tavalla, joten puuromme on kuohkeampaa. Myös pakkausinnovaatio on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas.”
Makeiset ovat Fazerin kolmas iso liiketoiminta-alue.
Suomen makeismarkkina on kasvanut 20 vuoden ajan joka vuosi. Viime vuonna myynti kuitenkin kääntyi laskuun.
Samalla kansainvälinen kilpailu koveni. Kehitys on samansuuntaista kuin paistopisteissä – makeisten irtomyynti on lisääntynyt, ja iso osa on tuontitavaraa.
Kuluttajilla on lisäksi enemmän vaihtoehtoja itsensä hemmotteluun. Makeisten kanssa kilpailevat pähkinät, naksut, kuivatut hedelmät ja myös erikoiskahvit.
Vitzthumia ärsyttää makeisvero, joka kohdentuu hänen mielestään epätasa-arvoisesti. ”Kohteena ovat jäätelö, virvoitusjuomat ja makeiset. Keksejä, vanukkaita, kuivattuja hedelmiä ja aamiaismuroja se ei koske, vaikka niissä voi olla jopa enemmän sokeria. Ravitsemuksellisesti samankaltaiset tuotteet pannaan eri kilpailuasemaan.”
Lisäksi ulkomaisille toimijoille veroon liittyvä hallinnollinen taakka on paljon keveämpi kuin kotimaisille.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
