Äänestyspaikkojen määrä on romahtanut 2000-luvulla – äänestämään voi olla Itä-Suomen ja Lapin kylistä matkaa yli sata kilometriä

Äänestysbussina palveleva kirjastoauto kiersi Suomussalmen reunamailla eilen torstaina. Ala-Vuokin kylässä ennakkoon ääntään käyttäneitä riitti jonoksi asti, kun yhteensä 20 kyläläistä saapui uurnille. Kuva: Kimmo Rauatmaa

Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkojen määrä on romahtanut Suomessa 2000- ja 2010-luvuilla.

Kun vuoden 2003 eduskuntavaaleissa varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkoja oli koko maassa vielä 2 900, vuoden 2019 vaaleihin mennessä määrä on tullut alas peräti tuhannella.

Äänestyspaikkoja on nyt noin 1 900. Niiden määrä on vähentynyt tasaisesti muutamalla sadalla kaikissa tämän vuosituhannen puolella pidetyissä eduskuntavaaleissa.

Äänestyspaikat ovat vähentyneet nimenomaan maaseutualueilla, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo.

"Äänestysalueita on lakkautettu nimenomaan maaseudulla ja haja-asutusalueilla. Kaupunkiseuduilla äänestyspaikkoja on ihan riittävästi."

Suomessa kunnat määrittelevät, mitkä äänestyspaikat ovat käytössä vaaleissa.

Lain mukaan joka kunnassa on oltava vähintään yksi äänestyspaikka.

"Äänestysalueita on todennäköisesti lakkautettu siksi, että väkimäärä monilla alueilla on laskenut ja lakkauttaminen on ollut luonteva ratkaisu. Toisaalta taustalla saattaa myös olla säästöjen hakemista sekä useamman äänestyspaikan pyörittämisestä aiheutuva hankaluus", oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Heini Huotarinen toteaa.

Huotarisen mukaan kovin kato on käynyt Itä- ja Pohjois-Suomessa.

"Varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkaan voi olla itäisen Suomen ja Lapin syrjäkylistä matkaa kymmeniä tai jopa yli sata kilometriä."

Vaalijohtaja Jääskeläinen huomauttaa, että varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikkojen katoa on pyritty paikkaamaan ennakkoäänestyspaikkojen ja -mahdollisuuksien lisäämisellä.

"Ennakkoäänestyspaikkojen määrä on noussut vuosituhannen alun noin 800:sta sadalla ylöspäin. Näissä vaaleissa ennakkoon voi äänestää noin 900 kohteessa", Jääskeläinen sanoo.

Ennakkoon äänestämisen suosio on noussut tasaisesti. Ennakkoäänestämisen toteuttamiseen käytetään syrjäseuduilla, erityisesti maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, myös kiertäviä ennakkoäänestysbusseja.

"Myös saaristoalueilla on kiertäviä ennakkoäänestyspaikkoja", Jääskeläinen sanoo.

Vaalijohtaja näkee ongelmalliseksi kehityksen, jossa syrjäseudulla asuvien äänestäminen painottuu entistä voimallisemmin ennakkoäänestykseen.

"Moni haluaisi varmasti seurata vaalikeskustelua loppuun asti, ja tehdä äänestyspäätöksensä vasta varsinaisen vaalipäivän alla. Maaseudulla tämä mahdollisuus kaventuu, jos on lähes pakko äänestää ennakkoon käytännön syistä."

Oikeusministeriön suosituksena on, ettei äänestyspaikkoja enää karsittaisi. Viime kädessä asioista päätetään kuitenkin kunnissa.

"Kehitys on kulkenut huonoon suuntaan. Äänestyspaikkojen sulkeminen väistämättä kaventaa vaikuttamismahdollisuuksia maaseudulla. Näkisin, että nyt ollaan jo aivan kipurajalla, eikä nykyistä verkostoa enää saa karsia yhtään lisää", Jääskeläinen painottaa.

"Tärkeintä tietenkin on, että Suomessa kaikki saavat äänestää. Tämä toteutuu suhteellisen hyvin edelleen, sillä äänestysprosentti viime eduskuntavaaleissakin oli hieman yli 70 prosenttia", vaalijohtaja summaa.