Suojeluskunnan sotilaspoikia karaistiin taisteluvalmiuteen 1930-luvulla
KAUHAJOKI (MT)
Kauhajoella muisteltiin maanantaina talvisodan alun hetkiä sekä 1930-luvun levotonta poliittista ilmapiiriä.
Eduskunta kokoontui paikkakunnalle kertaamaan 75 vuoden takaisia tapahtumia. Tuolloin eduskunnan toiminnot siirrettiin Helsingistä Kauhajoelle kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi talvisodan rajuimpien taistelujen alta.
”Tänä päivänä eduskuntaa ei lähetettäisi maakuntaan, vaan kokoonnuttaisiin luolassa eduskuntatalon alla. Sota-aikana eläneiden kertomukset vetävät silti hiljaiseksi”, sanoo juhlatilaisuudessa puhunut pääministeri Alexander Stubb (kok.).
Entinen Vaasan läänin maaherra Mauno Kangasniemi oli 15-vuotias, kun talvisota syttyi. Rintamalle lähti neljä veljeä.
”Itse liityin suojeluskunnan poikaosastoon heti kun se oli 30-luvulla mahdollista, ja olin mukana vuoteen 1939 asti. Sain omalta osaltani mielestäni arvokkaan valmistautumisen siihen, mitä oli tulossa.”
Sotilaspoikatoiminta oli sotilaallista kasvatusta, joka piti sisällään sulkeisjärjestystä ja maastoleikkejä.
”Joskus ammuttiin jopa maalitauluunkin pienoiskiväärillä”, kertoo niin ikään sotilaspoikatoiminnassa mukana ollut talousneuvos Ilmari Varamäki.
Varamäki myös muistaa, miten eduskunnan saapuminen Kauhajoelle oli iso asia maalaispaikkakunnalle.
”Se näkyi monella tavalla katukuvassa. Kylänraitilla oli paljon herraskaiselta vaikuttavaa väkeä, joka meitä poikasia kiinnosti.”
Vaikka talvisodan syttyminen järkytti syvästi suomalaisia vuonna 1939, oli yleispoliittinen tilanne Euroopassa mennyt jo vuosien ajan yhä sekasortoisempaan suuntaan.
”Jokainen silloin elänyt muistaa, että tilanne oli vuosien ajan vaikea Saksan aggressiivisuuden vuoksi. Toisaalta myös Neuvostoliitto oli monilta osin syypää toisen maailmansodan käynnistymiseen, mutta tämä osuus on historian saatossa jäänyt paljolti hämärään”, Mauno Kangasniemi huomauttaa.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
