Keski-Suomessa syntyy vuodessa jätettä 1,8 miljoonaa tonnia, josta rakennusjätettä on 62 prosenttia
Yritysten vastuu rakennusjätteistä kasvaa – jopa yli puolet sekalavojen jätteistä olisi edelleen lajiteltavissa
Rakennus- ja purkujätteestä on kierrätettävä materiaaleina vähintään 70 prosenttia vuonna 2020.
YIT:n hankintainsinööri Marko Tolonen (oik.) esitteli Jyväskylän Äijälänrannassa sijaitsevan Kalevanpojan työmaan jätelajittelua JAMKin asiantuntija Tarmo Lampilalle. Maaliskuussa 2018 käynnistyneeltä Kalevanpojan kerrostalotyömaalta oli kuljetettu tammikuun puoliväliin mennessä pois 40 tonnia puujätettä, 8 tonnia energiajätettä, 36 tonnia betonijätettä ja 16 tonnia sekajätettä. Kuva: Sami Karppinen
Jätelakiin on vireillä muutos, joka velvoittaa yritykset etsimään jätteelle sijoituspaikkaa ensisijaisesti vapailta markkinoilta.Kasvanut ympäristötietoisuus yhdessä uudistuvan lainsäädännön kanssa kannustaa yrityksiä uudenlaiseen resurssitehokkuuteen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallinnoima Hukat hyötykäyttöön -hanke on aktivoinut ja opastanut keskisuomalaisia metalli-, rakennus- ja puutuotealan yrityksiä asiassa.
”Ilmastonmuutoskeskustelun kiihdyttyä on nähtävissä, että yrityksissä pohditaan nyt aidosti hiilijalanjäljen merkitystä”, sanoo asiantuntija Tarmo Lampila Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.
Rakennusalalla tulee voimaan vuoden 2020 alusta EU-direktiivi, joka edellyttää, että vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on kierrätettävä materiaaleina.
”Jätteiden poltto energiaksi ei siten ole ratkaisu, vaan uusiokäyttöön tarvitaan lisää ideoita, johon panostamme JAMKissa. Tarvetta työlle lisää tämän vuoden alussa voimaan astunut jätehuoltoalalla sovellettava hankintalain muutos”, Lampila huomauttaa.
Kunnalliselle jätehuollolle on säädetty yleisestä hankintalaista poikkeava ulosmyyntiraja, joka on 31.12.2029 saakka korkeintaan 10 prosenttia liikevaihdosta.
”Tähän 10 prosentin rajaan asti kunnallinen jäteyhtiö voi toimia ilman rajoituksia markkinoilla”, kertoo Sammakkokangas Oy:n toimitusjohtaja Outi Ruuska. Sammakkokangas on kuntaomisteinen jätehuoltoyhtiö, joka toimii pohjoisessa Keski-Suomessa.
Jatkossa yritykset ovat kuitenkin ensisijaisesti velvollisia etsimään markkinoilta sijoituspaikan jätteelleen.
”Jos markkinoita ei kohtuudella ja todennettavasti löydy, voidaan jätteen käsittelypalvelua pyytää kunnalliselta yhtiöltä. Näitä toissijaisen vastuun piiriin kuuluvia palveluja ei ole rajattu prosenttimääräisesti”, Ruuska toteaa.
Jätelain vuoden 2020 alusta voimaan astuva muutos edellyttää yritysjätteiden ilmoittamista Motiva Oy:n hallinnoimassa digitaalisessa Materiaalitorissa. Palvelu avautuu yleisölle 8.4.2019.
Tavoitteena on lisätä jätteiden kierrätystä ja uusiokäyttöä materiaaleina.
”Jos erä ei ole ollut tarjolla Materiaalitorissa vaadittua aikaa, emme voi ottaa jätettä vastaan. Ajatus markkinapaikasta on hyvä, mutta toisaalta se voi aiheuttaa hankalia tilanteita jätekeskuksen porteilla.”
Jätteiden hyötykäytön edellytys on huolellinen lajittelu. JAMKin Biotalousinstituutissa aikuisopiskelijana agrologin ylempää AMK-tutkintoa suorittava Marko Tolonen selvittää opinnäytetyössään, kuinka hyvin rakennusjätteet lajitellaan tällä hetkellä.
Tolonen työskentelee Rakennusyhtiö YIT Suomi Oy:llä hankintainsinöörinä. Hän tekee tutkimustaan Jyväskylään rakennettavan asunto-osakeyhtiö Jyväskylän Kalevanpojan työmaalla, jossa rakennetaan uutta asuintilaa 16 200 kuutiota.
”Maaliskuussa 2018 käynnistyneellä työmaalla jätteet lajitellaan puu-, metalli-, betoni- ja energiajätelavoille sekä vaarallisiin jätteisiin”, Tolonen kertoo.
Perustus- ja runkorakennusvaiheissa työmaalla yllettiin Tolosen mukaan noin 80 prosentin lajitteluasteeseen.
”Nyt sisävalmistusvaiheessa jätelajikkeiden määrä kasvaa, mutta kokonaisuutenakin uudisrakennuskohteissa saavutetaan tällä hetkellä lähes 70 prosentin lajitteluaste.”
Asiaan panostaminen nähdään Tolosen mukaan YIT:llä ja koko rakennusalalla erittäin tärkeänä.
”Kiertotalous myös yhdistää yhä useammin eri alojen toimijoita toisiinsa. Minut on opinnoissanikin yllättänyt se, kuinka paljon yhtymäkohtia rakennus- ja biotalousalan väliltä löytyy."
Rakennusjätteiden lajitteluasteen kannalta on ratkaisevaa, millaista tavaraa päätyy sekajätelavoille.
”Opiskelijoidemme toteuttaman selvityksen tulos oli, että usein jopa yli 50 prosenttia sekalavojen jätteistä olisi edelleen lajiteltavissa”, kertoo Tarmo Lampila.
Tolonen tunnistaa haasteen, joka johtuu usein käytännön syistä.
”Työmaan piha-alue on yleensä niin ahdas, ettei paikalle mahdu useita lavoja. Käytännössä lajittelu pitäisi siis tehdä jossain muualla tai käyttää erilaisia lavoja rakennusvaiheittain.”
Myös jätesuunnitelman sekä työntekijöiden ohjeistamisen merkitys korostuu.
”Päätöksen siitä, mihin lavalle tavara päätyy, tekee lopulta yksittäinen työntekijä.”
Rakennus- ja purkujäte:
EU:n jätedirektiivin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä kierrätetään materiaaleina.
Keski-Suomessa syntyy vuodessa jätettä 1,8 miljoonaa tonnia, josta rakennusjätettä on 62 prosenttia (Keski-Suomen jätehuollon nykytilaselvitys 2018).
Kunnalliselle jätehuollolle on säädetty vuoden 2019 alusta yritysjätteiden osalta yleisestä hankintalaista poikkeava ulosmyyntiraja, joka on 10 prosenttia liikevaihdosta. EU:ssa raja on 20 prosenttia.
Kunnallisen jätehuoltoyhtiön on kuitenkin järjestettävä yritysjätteelle jätehuolto, jos muuta palvelutarjontaa ei kohtuudella ole saatavissa ja jäte soveltuu kunnalliseen jätehuoltoon.
Markkinoiden pitää puute ensin todentaa.
1.1.2020 voimaan tuleva jätelain uudistus velvoittaa Materiaalitorin käyttöön jätteen haltijat, jotka tarvitsevat kunnan toissijaista jätehuoltopalvelua vuodessa yli 2 000 euron arvosta. Julkisia jätteen haltijoita eli hankintayksiköitä velvollisuus koskee 1.1.2021 alkaen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
