Kehuttu Suomi kaipaa liittolaisia

Tänään keskiviikkona potkaistaan liikkeelle Finlandia-talossa Suomen energia- ja ilmastotiekartan valmistelu. Tähtäys on kohti vuotta 2050.

Kuin pohjaksi työlle kansainvälinen energiajärjestö IEA julkisti viime torstaina arvionsa Suomen energiapolitiikasta. Raportin vastaanottanut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sai myhäillä tyytyväisenä, kun IEA:n pääjohtaja Maria van der Hoeven kehui Suomen bioenergiaan ja ydinvoimaan perustuvaa linjaa harvinaisen onnistuneeksi.

Päivää myöhemmin IEA kertoi käsityksensä Saksan energiapolitiikasta.

Saksalaisia IEA kehottaa remontoimaan uusiutuvan energian kallista tukijärjestelmää. Saksassa sähkön hinta kuluttajille on Euroopan korkeimpia.

Suomi ja Saksa ovat valinneet eri tiet energiapolitiikassa. Suuri ero on suhtautumisessa ydinvoimaan, mutta myös

tavoitteet uusiutuvissa energiamuodoissa poikkeavat melkoisesti.

Suomessa ydinvoiman osuus sähköntuotannossa voi nousta 60 prosenttiin vuonna 2025, jos Teollisuuden Voiman neljäs reaktori Olkiluotoon ja Fennovoiman voimala Pyhäjoelle valmistuvat.

Saksa aikoo luopua ydinvoimasta

kokonaan vuoteen 2022 mennessä.

Biopolttoaineiden osuus on Suomessa IEA-maiden korkein. Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja puulla on päärooli uusiutuvan energian nykyisten velvoitteiden täyttämisessä.

Saksassa tukeudutaan tuuli- ja aurinkovoimaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuus sähkönkulutuksessa nousi viime vuonna vuosituhannen vaihteen noin

seitsemästä prosentista jo 23 prosenttiin.

Tuuli- ja aurinkovoiman kalliit tukijärjestelmät näkyvät saksalaisten sähkölaskuissa. Tänä vuonna kuluttajilta peritään uusiutuvan sähköntuotannon tukea 5,2 senttiä kilowattitunnilta, mikä on

jokseenkin sama kuin pörssisähkön hinta.

Eurostatin mukaan saksalainen kotitalous maksoi viime vuoden lopulla

sähköstä 26,8 senttiä ja suomalainen 15,6 senttiä kilowattitunnilta.

Uusiutuvan energian lisääminen

edellyttää Saksassa valtavia investointeja sähköverkkoon, koska uudet tuulivoimalat sijaitsevat pohjoisessa ja kulutuskeskukset etelässä.

Tukea vaaditaan entistä äänekkäämmin myös investointeihin, jotka varmistavat sähkön saannin tuulettomina ja pilvisinä päivinä. Käytännössä se tarkoittaa tukea hiili- tai kaasuvoimaloille. Selvästi yli puolet Saksan sähköstä syntyy fossiilisilla polttoaineilla.

Saksassa yhä useampi on sitä mieltä,

että kalliiksi käyvää tukijärjestelmää pitää muuttaa. Myös EU:ssa kasvaa huoli kilpailukyvyn rapautumisesta, kun Yhdysvallat on saanut uuden edun liuskekaasusta.

Saksan mahdolliset muutokset

heijastuvat väistämättä myös koko EU:n linjauksiin.

Suomi on löytänyt EU-tasolla monissa

asioissa liittolaisen Saksasta. Energiapolitiikassa yhteistä linjaa on vaikea

hahmottaa.

Metsillä on merkitystä energiantuotannossa myös Ruotsissa ja Itävallassa.

Suomella on kova työ saada muut maat ymmärtämään metsätalouden, ilmaston ja energiapolitiikan toimiva yhteys.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA

korostaa raportissaan, että EU-tasolla päätettävät biomassan kestävyysvaatimukset ovat Suomelle erityisen tärkeät. Niistä ei saa koitua kohtuutonta taakkaa metsänomistajille.

juha.kaihlanen@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF